Analyysi: Työperäinen maahanmuutto vahvistaisi Suomen kilpailukykyä
Suomen työmarkkinoilla osaajapula pahenee erityisesti korkean osaamistason aloilla digitalisaation ja vihreän siirtymän myötä. Tutkimusten mukaan työperäinen maahanmuutto voisi helpottaa tilannetta ja vahvistaa innovaatiotoimintaa. Tämä analyysi perustuu joulukuussa julkaistuun Tulevaisuuden työvoimatarpeet -selvitykseen.
Monien tutkimusten mukaan työntekijöiden osaamisvaje on merkittävä este yritysten kehitykselle ja uudistumiselle, erityisesti digitalisaation ja vihreän siirtymän mukanaan tuomien muutosten keskellä. Haaste ei koske vain kaupan alan yrityksiä, vaan on globaali ilmiö muillakin toimialoilla, kuten World Economic Forumin ja International Labor Organizationin raportit osoittavat.
Työntekijöiden osaamisvaje vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn, ja erityisesti pk-yritysten kykyyn omaksua uusia teknologioita ja palveluita. Osaamisvaje estää tai hidastaa teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa myös kansainvälisissä yrityksissä, joilla on vaikeuksia houkutella riittävästi osaavaa työvoimaa.
Maailmanlaajuisessa vertailussa (WEF, 2020) havaittiin, että 20 maata 26:sta kohtasi merkittäviä haasteita osaavan työvoiman rekrytoinnissa – tilanne on sittemmin pahentunut. Erityisesti teknisten taitojen ja keskeisten ydintaitojen puute vaikeuttaa uusien työtehtävien vaatimuksiin mukautumista. Tämä heikentää suoraan tuottavuutta, sillä yritykset eivät pysty hyödyntämään täysimääräisesti innovaatioekosysteemiä ja uusia teknologioita.
Asiantuntijoiden kysyntä kasvaa, korkeakoulutettujen tarjonta vähenee
Kaupan alalla asiantuntijoiden ja avustavien asiantuntijoiden määrä on kasvanut, samalla kun myyjien määrä on vähentynyt vuodesta 2016 lähtien. European Centre for the Development of Vocational Trainingin (CEDEFOP) mukaan molempien ammattiryhmien kysynnän on ennakoitu kasvavan kaikilla toimialoilla vuoteen 2035 mennessä: asiantuntijoiden kysyntä kasvaa 20 prosentilla ja avustavien asiantuntijoiden 23 prosentilla. Samalla Suomessa korkeakoulutettujen nuorten määrä on vähentynyt, kun verrokkimaissa kehitys on ollut päinvastainen. Vuonna 2023 vain 39 prosenttia suomalaisista 25–34-vuotiaista oli korkeakoulutettuja, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus oli 54 prosenttia. Suomessa nuorten korkeakoulutettujen osuus on laskenut vuoden 2011 tasolle, ja Suomi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin Slovakia ja Kroatia.
Digitalisaatio ja vihreä siirtymä edellyttävät korkeampaa osaamista
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Maailman talousfoorumin (WEF) tutkimukset osoittavat, että digitalisaation ja vihreän siirtymän myötä STEM-taitojen (science, technology, engineering, mathematics) merkitys kasvaa monilla aloilla. Esimerkiksi data-analytiikkaan, ohjelmointiin ja tekoälyyn liittyvien työtehtävien kysynnän on ennustettu kasvavan 20–40 prosenttia vuosina 2023–2027. Tämä kehitys vaatii työntekijöiltä korkeatasoista teknologista osaamista ja jatkuvaa kouluttautumista.
Automaatio ja tekoäly muuttavat työtehtävien sisältöä sen sijaan, että ne vähentäisivät työpaikkojen määrää. Esimerkiksi kassatoimintojen automatisointi nostaa asiakaspalvelutyön merkitystä, ja verkkokaupan kasvu luo uusia työpaikkoja erityisesti ohjelmistokehityksen ja logistiikan aloilla.
Monipuolisempaa innovaatiotoimintaa
IMF:n (2022) tutkimuksessa korostetaan, että työvoiman uudelleenallokointi on ratkaisevaa vihreän siirtymän ja digitalisaation onnistumiselle. Työperäinen maahanmuutto on keskeinen keino lisätä työvoiman liikkuvuutta ja täyttää kasvava tarve erityisesti korkean osaamistason työtehtävissä.
Ulkomaisten asiantuntijoiden osaaminen voi edistää sekä innovaatioiden syntyä että kaupallistamista. Tämä on keskeistä vihreän siirtymän ja digitalisaation vaatimusten täyttämiseksi, erityisesti kun monet suomalaiset pk-yritykset kamppailevat osaamisvajeen kanssa (OECD 2022).
Korkeakoulutettujen ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien vaikutus on merkittävä innovaatiotoiminnassa ja talouden uudistumisessa, ja se voi vahvistaa myös T&K-tukipolitiikan vaikuttavuutta. Etlan (2024) mukaan Suomessa vuosina 2011–2021 jätetyistä ICT-patenttihakemuksista yli 20 prosentissa oli maahanmuuttajakeksijöitä. Erityisesti korkeakoulutetuilla maahanmuuttajilla on vahva yhteys maan innovaatiokykyyn ja talouskasvuun, lisäten monimuotoisuutta ja osaamista.
Lopuksi
Tutkimukset osoittavat, että työperäisen maahanmuuton helpottaminen on keskeinen keino vastata Suomen osaajapula- ja innovaatiotoiminnan haasteisiin. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä lisäävät korkeamman osaamistason taitojen kysyntää erityisesti STEM-aloilla, mutta kotimainen työvoima ei riitä täyttämään näitä tarpeita. Korkeakoulutettujen osuuden lasku Suomessa, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, pahentaa osaajapulaa entisestään.
Työperäinen maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden lisätä työvoiman liikkuvuutta ja täyttää erityisesti korkean osaamistason tehtävien kasvavan kysynnän. Ulkomaisten asiantuntijoiden integrointi ei ainoastaan paikkaa osaamisvajeita, vaan vahvistaa myös Suomen innovaatioekosysteemiä, kuten ICT-patenttihakemuksista käy ilmi.
Lisäksi työperäinen maahanmuutto voi tukea Suomen talouden uudistumista ja kilpailukykyä monimuotoisuuden ja osaamisen lisääntyessä. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden taidot ja näkökulmat ovat arvokkaita vihreän siirtymän ja digitalisaation tuomien haasteiden ratkaisemisessa.
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen strategian, joka yhdistää työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisen, koulutusjärjestelmän kehittämisen ja T&K-tukipolitiikan uudistamisen. Tällaiset toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi voi säilyttää kilpailukykynsä globaalissa taloudessa ja hyödyntää vihreän siirtymän ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.
