Analyysi: Suomen korkeakoulutetut nuoret vähenevät, asiantuntijoiden kysyntä kasvaa
Tulevaisuudessa asiantuntijoiden ja korkeakoulutettujen tarve kasvaa entisestään, mikä tekee nuorten korkeakoulutuksen lisäämisestä Suomelle ensiarvoisen tärkeää. Nykyinen laskeva trendi ei ole kestävä, eikä se vastaa tuleviin työvoimatarpeisiin. Tämä analyysi tarkastelee kaupan alan ennustettuja työvoimatarpeita vuosille 2022–2035 Suomessa ja Ruotsissa, ja se perustuu joulukuussa 2024 julkaistuun Tulevaisuuden työvoimatarpeet -selvitykseen.
Kaupan ala on merkittävä työllistäjä sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta sen rakenteet ja työvoimatarpeet ovat muuttumassa digitalisaation, automatisaation ja globaalien megatrendien myötä. European Centre for the Development of Vocational Training (CEDEFOP) ennustaa, että kaupan alan työvoimatarpeet kasvavat Suomessa maltillisesti (+1,6 %), mikä on selvästi alle EU-maiden keskiarvon (+3,1 %). Kaupassa kasvu on lähivuosina painottunut asiantuntijatehtäviin. Vuodesta 2016 vuoteen 2021 asiantuntijoiden osuus kasvoi 8,1 prosentista 11 prosenttiin, ja avustavien asiantuntijoiden osuus kasvoi 15,6 prosentista 17,6 prosenttiin. Sen sijaan myyjien osuus väheni 49,6 prosentista 44,1 prosenttiin. Tämä kehitys heijastaa digitaalisten työtehtävien ja asiantuntijarooleihin liittyvien taitovaatimusten kasvua, mikä on seurausta muun muassa teknologisesta kehityksestä ja verkkokaupan yleistymisestä.
Ruotsissa kaupan alan työvoimatarve kasvaa huomattavasti enemmän (+14,2 %), mikä on poikkeuksellisen korkea luku EU-maiden joukossa. Ruotsissa kasvu on kaupan alalla ollut hyvinkin identtistä Suomen kasvuun – asiantuntijoiden osuus on kasvanut lähes samassa suhteessa ja myyjien vähentynyt.
Kaikkia toimialoja tarkastellessa CEDEFOP ennustaa vahvaa kasvua erityisesti asiantuntijoiden tarpeessa. Suomi ja Ruotsi seuraavat samaa kehityssuuntaa korkeamman osaamistason ammattien kasvussa, mutta Ruotsin työvoimatarve on lähes kaikissa ammattiryhmissä huomattavasti suurempi. Suomessa myyjien tarpeen ennustetaan vähenevän 7 prosenttia, Ruotsissa kasvavan 19 prosenttia. Lisäksi Ruotsissa johtajien työllisyys kasvaa, kun taas Suomessa se vähenee.
Suomessa 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus on muihin EU-maihin verrattuna matala. Vuosina 2010–2023 osuus on pysynyt lähes muuttumattomana, kun taas monissa vertailumaissa se on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa korkeakoulutettujen nuorten osuus nousi 42 prosentista 54 prosenttiin vuosina 2009–2023. Suomessa osuus sen sijaan nousi hetkellisesti 45 prosenttiin vuonna 2020, mutta palasi takaisin 39 prosenttiin – samaan tasoon kuin vuonna 2009. OECD-maiden keskiarvo ohitti Suomen jo vuonna 2014. Tällä hetkellä Suomen korkeakoulutettujen nuorten osuus vastaa Itä-Euroopan maiden, esimerkiksi Slovakian ja Kroatian, tasoa.
Koko aikuisväestön (25–64-vuotiaiden) osalta korkeakoulutettujen osuus ei ole yhtä huolestuttavan matala kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Kuitenkin nuorten alhainen koulutustaso vaikuttaa laskevasti myös koko aikuisväestön keskiarvoon. Vuonna 2023 korkeakoulutettujen osuus 25–64-vuotiaista oli 43 prosenttia, kun se vielä vuonna 2020 oli korkeimmillaan 48 prosenttia. Vuonna 2020 Suomen korkeakoulutettujen aikuisten osuus oli Ruotsia suurempi, mutta vuonna 2021 Ruotsi meni ohi, ja vuonna 2023 jo 49 prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä oli korkeakoulutettuja.
Suomen on panostettava osaamisen kehittämiseen erityisesti asiantuntija- ja avustavien asiantuntijatehtävissä. STEM- ja TVET-taitojen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, matematiikka ja ammatillinen koulutus) vahvistaminen on keskeistä, jotta työvoima pystyy vastaamaan digitalisaation ja teknologian mukanaan tuomiin uusiin tehtäviin. Erityisesti korkeakoulutuksen määrää on kasvatettava.
Myyjien työpaikkojen väheneminen Suomessa edellyttää uudelleenkoulutusta ja tukiohjelmia, joiden avulla työntekijät voivat siirtyä korkeamman osaamistason tehtäviin. Ruotsin johtajien työllisyyden kasvu osoittaa, että Suomen tulisi panostaa johtamisen kehittämiseen ja digitalisaation omaksumiseen, jotta yritykset voivat hyödyntää teknologian tarjoamat mahdollisuudet entistä tehokkaammin.
Koko aikuisväestön (25–64-vuotiaiden) osalta korkeakoulutettujen osuus ei ole yhtä hälyttävän matala kuin nuoremmassa ikäryhmässä, mutta nuorten vähäinen koulutustaso heijastuu myös koko aikuisväestön keskiarvoon. Tulevaisuudessa asiantuntijoiden ja korkeakoulutettujen tarve kasvaa entisestään, minkä vuoksi Suomen on nostettava nuorten korkeakoulutuksen määrää. Nykyinen laskeva trendi ei ole kestävä, eikä se vastaa tuleviin työvoimatarpeisiin.
Heidi Lauttamäki on Kaupan liiton ekonomisti.
Lue myös Heidi Lauttamäen muut työvoimatarpeeseen liittyvät analyysit:
Analyysi: Työperäinen maahanmuutto vahvistaisi Suomen kilpailukykyä >
Analyysi: Kaupan alan kilpailukyvyn vahvistaminen, kauppa mukaan TK-tukien piiriin >
