Tullisotaa vai vapaakauppaa?
Maailmankaupassa eletään nyt hektistä aikaa. Yhdysvallat on yksipuolisesti asettanut tuontitulleja, jotka koskevat siis vientiä Yhdysvaltoihin. Toiveena heillä on, että presidentti Trump pääsee tekemään ”satumaisia” diilejä, jotka hyödyttävät Yhdysvaltoja aikaisempaa enemmän. Osa maailmasta on valmis tekemään diilejä mutta ne, joilla on neuvotteluvoimaa eivät sellaisenaan niele annettuja alkuehtoja, asetettuja tulleja.
Kiina ilmoitti asettavansa vastavuoroisesti 34 prosentin tullit tuotteille Yhdysvalloista. Tähän presidentti Trump vastasi, että jos Kiina ei poista kyseisiä tulleja, hän asettaa entisten tullien päälle vielä 50 prosentin tullit. Tämä nostaisi Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotavien tuotteiden tullin jo 104 prosenttiin.
Yhdysvaltojen viennistä voimakkaasti riippuvaiset maat, kuten esimerkiksi Vietnam ja Bangladesh, ovat valmiita neuvottelemaan. Presidentti Trumpin asettamien tullien juurisyyhyn – maiden välisen kaupan epätasapainoon – on kuitenkin kovin vähän nopeita lääkkeitä. Näistä maista viedään Yhdysvaltoihin huomattavasti enemmän kuin sieltä tuodaan.
EU:n Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitulleja koskevat vastatoimet ovat tulossa voimaan 15. huhtikuuta. Samalla EU harkitsee jo uusia vastatoimia Yhdysvaltojen 2. huhtikuuta asettamien tulli-ilmoitusten sekä aiempien autoja ja autonosia koskevien tulli-ilmoitusten pohjalta. EU on valmis tarjoamaan Yhdysvalloille kauppasopimusta, joka laskisi merkittävästi tavarakaupan tulleja, mutta valmistelee samalla vastatulleja, jos neuvotteluyritykset Yhdysvaltain kanssa eivät johda mihinkään.
Tietyille Yhdysvalloista EU:hun tuotaville tuotteille on otettu vuosina 2018 ja 2020 käyttöön lisätulleja Euroopan komission asetuksella (EU) 2018/866 ja asetuksella (EU) 2020/502*. Lisätulleja on sovellettu moniin eri tuoteryhmiin. Tuotteet on eritelty komission asetuksissa.
Komissio on ilmoittanut uudella asetuksella (EU) 2025/664, että lisätullien soveltaminen on edelleen keskeytettynä 14. huhtikuuta 2025 asti **.
Kaupan ala on elinkeinoelämän merkittävin tavaroiden ja raaka-aineiden maahantuoja. Ilman tuontia ei ole vientiä. Tuontitullit tulevat ennen kaikkea vaikuttamaan hintoihin.
Kauppapolitiikalla tulee ensisijaisesti edistää tavaroiden ja palvelujen vientiä ja tuontia sekä investointeja kauppaa vapauttamalla, kaupan esteitä poistamalla sekä yhteisiä pelisääntöjä luomalla. Kauppa-agendaa ei lähtökohtaisesti tule alistaa muille politiikkatavoitteille.
Kaupan alan keskeinen tavoite on avoin ja tasavertainen tuontijärjestelmä, joka varmistaa tuotteiden, raaka-aineiden ja komponenttien edullisen saatavuuden ja luo edellytyksiä niiden kaupalliselle jälleenviennille. Lisääntyvä kilpailu mahdollistaa laajemmat valikoimat sekä edullisemmat hinnat ja on siten myös kuluttajien edun mukaista. Mahdolliset tuontiin liittyvät rajoitukset sekä vastuut on ulotettava tasapuolisesti myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin esimerkiksi postimaksuihin, tuoteturvallisuuteen, kierrättämiseen, pakkauksiin, akkuihin jne. liittyen.
”On luonnollisesti jokaisen yrityksen asia, miten mahdolliset lisäkustannukset vaikuttavat hintoihin, hinnoittelu on yrityskohtaista.”
Euroopan unionin alueelle kohdistuvien tuontitullien välittömiä vaikutuksia voidaan vain arvailla. On luonnollisesti jokaisen yrityksen asia, miten mahdolliset lisäkustannukset vaikuttavat hintoihin, hinnoittelu on yrityskohtaista. Joitain yleisiä ajatuksia voidaan lausua:
- Yhdysvalloista tuotavien, tuontitullien alaisten tuotteiden hintoihin kohdistuu korotuspaineita
- Aikaisempien kokemusten perusteella tuontitullit vaikuttavat harvoin välittömästi, monella maahantuojalla on ns. ”vanhoilla hinnoilla” maahantuotuja varastoja, joiden täydentämisen jälkeen hintoihin kohdistuu korotuspaineita. Nämä ovat siis yrityskohtaisia paineita mutta esimerkiksi 25 prosentin lisätullin absorboiminen ilman hintojen korotuksia vaikuttaa vaikealta.
- Heijastevaikutuksia suomalaiseen kauppaan on haastavaa arvioida mutta odotettavissa on, että markkinat ohjaavat kulutusta eurooppalaisiin ja muualta kuin Yhdysvalloista maahantuotuihin tuotteisiin tai palveluihin. Julkisessa kirjoittelussa on jo nähty mainintoja amerikkalaisten tuotteiden boikoteista. Nähtäväksi jää, miten suureksi tämä käyttäytyminen muodostuu.
Tilanne elää jatkuvasti. Seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä, täysimittaista kauppasotaa ei kukaan kaipaa. Toivotaan, että taloudellinen järki voittaa protektionismin.
Lauri Leskinen on kauppapolitiikan, energian ja liikenteen johtava asiantuntija Kaupan liitossa.
*Asetus (EU) 2018/866 Linkki toiselle sivustolle
*Asetus asetuksella (EU) 2020/502 Linkki toiselle sivustolle
**Asetus asetuksella (EU) 2025/664 Linkki toiselle sivustolla
