EU-komissio aikoo esittää metsäkatoasetuksen lykkäämistä vuodella – ongelmat tietojärjestelmissä estävät raportoinnin aloittamisen
Euroopan komissio aikoo ehdottaa, että EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) voimaantuloa siirretään jälleen vuodella, vuoden 2027 alkuun. Mahdollinen lykkäys antaisi kaupan alan yrityksille jälleen lisää aikaa valmistautua raportointivelvoitteisiin.
Metsäkatoasetuksen oli tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa, mutta nyt voimaan tuloon esitetään vuoden lykkäystä. Komission mukaan asetuksen toimeenpanoa varten kehitetty tietojärjestelmä on vaarassa ylikuormittua. Metsäkatoasetuksen toimeenpanoa on jo aiemmin, 2.10.2024, myöhennetty vuodella.
“Voimaantulon lykkääminen edelleen vuodella eteenpäin antaa jälleen kaupan alan yrityksille lisäaikaa valmistautua asetuksen vaatimuksiin. Haastavaksi on koettu erityisesti DD-vakuutusten viitenumeroiden siirtyminen jakeluketjussa eteenpäin”, toteaa johtava asiantuntija Katriina Jaakkola Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Monet yritykset ovat alkaneet jo käyttää EU:n raportointijärjestelmää. Komission tiedotteen mukaan yritysten ja tietojärjestelmän välinen vuorovaikutus on ollut paljon odotettua suurempaa. Jos asetus tulisi voimaan suunnitellusti, järjestelmässä ilmenneet häiriöt voisivat estää yrityksiä rekisteröitymästä, jättämästä huolellisuusvelvoiteilmoituksia ja toimittamasta tullitietoja. Tämä vaikeuttaisi asetuksen noudattamista koko EU:ssa.
Metsäkatoasetus on kaupan alalle merkittävä
Metsäkatoasetuksessa määritellään metsäkatoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä kumi. Asetuksen mukaan yritysten on raportoitava, ettei näiden raaka-aineiden tai niistä valmistettujen tuotteiden tuotantoketjussa ole tapahtunut metsäkatoa enää joulukuun 2020 jälkeen.
”Asetus koskettaa merkittävästi kaupan alan yrityksiä, jotka tuovat EU:hun, vievät EU:sta tai myyvät näitä tuotteita kotimaassaan tai EU-markkinoilla. Metsäkatoasetus on ollut yksi EU:n viime kauden kiistellyimmistä lainsäädäntöhankkeista”, Jaakkola sanoo.
Kun komissio antaa esityksen voimaantulon siirtämisestä, EU:n jäsenmaat ja europarlamentaarikot voivat vaatia lakiin muutoksia. Käytännössä lykkäämisesitys voi avata uudelleen keskustelun koko asetuksen sisällöstä, sillä osa jäsenmaista ja europarlamentaarikoista on alusta alkaen arvostellut asetuksen käytännön toteutettavuutta.