Kiertotaloussääntely etenee vauhdilla ja vaatii paljon tuotetiedoilta, kestävyydeltä ja kierrätykseltä
EU:n kiertotaloussääntely muuttaa kaupan toimintaympäristöä. Ekosuunnitteluasetus, digitaalinen tuotepassi ja uudet kierrätysvelvoitteet vaikuttavat tuotteiden valmistukseen, myyntiin, käyttöön ja lopuksi kierrätykseen. Yritysten on hyvä valmistautua muutoksiin jo nyt, sillä tuotteen kestävyys ja riittävä tuotetieto on tulevaisuudessa kaikissa merkittävissä tuoteryhmissä EU-markkinoille pääsyn edellytys. Myös kierrätysasteen nostaminen EU:n tavoitteiden tasolle vaatii yrityksiltä, kunnilta ja kuluttajilta entistä tehokkaampia toimia.
EU:n kiertotalouslainsäädäntö etenee vauhdilla, ja muuttaa toimintatapoja, joilla tuotteita suunnitellaan, valmistetaan, käytetään ja kierrätetään Euroopassa jo lähivuosina. Sääntelyn tavoitteena on vähentää luonnonvarojen ylikulutusta, parantaa tuotteiden kestävyyttä ja pidentää niiden elinkaarta, varmistaa materiaalien kierrätys EU:ssa ja vähentää EU:n riippuvuutta tuontiraaka-aineista sekä luoda EU-alueella lisää kestävää talouskasvua.
Keskeinen muutos on vuonna 2024 voimaan tullut ekosuunnitteluasetus. Se asettaa tiukat vaatimukset tuotteiden kestävyydelle ja kierrätettävyydelle. Ekosuunnitteluasetus on taustalla toiselle merkittävälle uudistukselle, digitaaliselle tuotepassille, joka otetaan vaiheittain käyttöön kaikille merkittäville EU-alueella myytäville tuoteryhmille.
Euroopan komissio valmistelee myös uutta kiertotaloussäädöstä, jonka tavoitteena on vauhdittaa suljettuun materiaalikiertoon siirtymistä luomalla markkinakysyntää uusiomateriaaleille sekä kehittämällä jätteelle sisämarkkinat varsinkin kriittisten raaka-aineiden osalta. Näitä ovat mm. sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä akkujäte.
Digitaalinen tuotepassi mahdollistaa pääsyn EU-markkinoille
Vaiheittain käyttöön otettavalla digitaalisella tuotepassilla yritykset osoittavat, että niiden tuotevalikoima ja tavarantoimittajat vastaavat kiertotalousvaatimuksiin.
”Esimerkiksi ilman riittävää tuotetietoa ei jatkossa ole pääsyä EU-markkinoille”, muistuttaa Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola.
Digitaalisen tuotepassin avulla kuluttajat, yritykset sekä julkiset hankkijat saavat tulevaisuudessa esimerkiksi QR-koodin tai RFID-tunnisteen kautta nykyistä enemmän ja tarkempaa tietoa vaikkapa tuotteen raaka-ainelähteistä, korjattavuudesta, hiilijalanjäljestä ja kierrätettävyydestä. Ensimmäisinä tuoteryhminä vaatimukset koskevat vaatetusta, renkaita, patjoja, tiettyjä akkuja ja huonekaluja.
Ensimmäisinä tuoteryhminä vaatimukset koskevat vaatetusta, renkaita, patjoja, tiettyjä akkuja ja huonekaluja.
Digitaalisen tuotepassin on tarkoitus helpottaa tuotteiden uudelleenkäyttöä, korjausta, palautuksia ja kierrätyspalveluja sekä mahdollistaa jäljitettävyyden käytettyjen tuotteiden markkinoilla.
Digitalisoituvan tuotedatan nähdään myös mahdollistavan innovoinnin täysin uudenlaisille palvelumalleille sekä tekevän tuotteen elinkaaren lopussa sen kierrättämisestä turvallisempaa ja siten lisäävän uusiomateriaalien potentiaalisia käyttökohteita. Lainsäädäntö vauhdittanee myös palvelullistumista ja uusien kierrätysratkaisujen, kuten palautus- ja uudelleenkäyttöjärjestelmien, käyttöönottoa.
”Läpinäkyvä ja luotettava tuotetieto tarjoaa myös keinon erottautua kilpailijoista ja vahvistaa asiakkaan luottamusta brändiin. Brändityön merkitys vahvistunee entisestään tämän muutoksen myötä”, Ola muistuttaa.
Lainsäädäntömuutoksiin kannattaa valmistautua ajoissa
Kaupan yritysten on hyvä arvioida kuinka niiden nykyinen tuotevalikoima vastaa kiertotalouden vaatimuksiin ja onko toimittajilta saatavissa riittävästi dataa tuotepassivaatimusten täyttämiseksi. Erityisesti, kun yritys toimii tuotteen EU-maahantuojana. Samalla on syytä suunnitella, miten rahoittaa todennäköisesti tarvittavat investoinnit datanhallintaan, miten kouluttaa henkilöstöä sekä miten pysyä ajan tasalla jatkuvasti päivittyvästä sääntelystä.
”Tiivistetysti voi sanoa, että kiertotalous on jatkossa yhä enemmän edellytys EU-markkinoille pääsylle. Työtä tämän lainsäädännön velvoitteiden toteuttaminen tulee vaatimaan yrityksiltä, mutta samalla se on mahdollisuus luoda täysin uudenlaista liiketoimintamalleja ja -kumppanuksia, Ola kommentoi.
Jäsenmaiden sitovien kierrätysasteiden saavuttaminen elinkeinoelämän etu – nopeita lisätoimia tarvitaan
Kiertotaloussääntely sisältää myös EU-tasoisesti määritellyt tavoitteet eri jätelajien kierrätysasteille. Kierrätysasteen nostaminen Suomessa EU:n tavoitteiden tasolle vaatii yrityksiltä, kunnilta ja kuluttajilta entistä tehokkaampia toimia.
Euroopan komissio antoi kesällä 2023 Suomelle niin sanotun varhaisvaroituksen, sillä Suomi ei todennäköisesti tule saavuttamaan jäsenmaita sitovaa vuoden 2025 yhdyskuntajätteen kierrätystavoitetta. Yhdyskuntajäte pitää sisällään palveluista, kaupoista, toimistoista ja muista vastaavista toiminnoista sekä kotitalouksista syntyvän jätevirran. Varoitus on edennyt kesän 2024 aikana rikkomusmenettelyyn.
”Komission mukaan keskeiset syyt tavoitteesta jäämiseen ovat heikko lajittelutehokkuus, erilliskeräyksen heikko saanto muovijätteestä ja biojätteestä sekä yhdyskuntajätteen ohjautuminen polttoon”, Ola kertoo.
Osa EU-maiden jäsenmaksusta onkin vuodesta 2023 lähtien maksettu kierrättämättä jääneen muovipakkausjätteen määrän perusteella. Suomi maksoi vuoden 2023 budjetistaan kierrättämättä jääneistä muovipakkauksista EU:lle sakkoa yli 90 miljoonaa euroa.
EU-komissio on heinäkuussa 2025 ehdottanut, että jäsenvaltioilta perittäisiin jatkossa maksu sen perusteella, kuinka paljon sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) niiltä jää keräämättä. Maksu rahoittaisi suoraan EU:n budjettia ja se perustuisi jäsenvaltioiden ilmoittamaan keräämättä jääneeseen SER:n määrään. Suomi on jo EU:n rikkomusmenettelyssä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun jäsenmaita sitovasta keräysasteesta jäämisen vuoksi. Komission ehdotuksen perusteella on arvioitu, että vuoden 2023 raportoitujen määrien perusteella vuotuinen maksu olisi Suomelle peräti 175 miljoonaa euroa.
Jotta Suomessa valmisteilla olevassa kiertotalouslaissa ei säädetä elinkeinoelämälle ylitiukkoja uusia velvoitteita, on tärkeää, että jokainen yritys laittaa viimeistään nyt jätehuoltonsa kuntoon.
Jotta Suomessa valmisteilla olevassa kiertotalouslaissa ei säädetä elinkeinoelämälle ylitiukkoja uusia velvoitteita, on tärkeää, että jokainen yritys laittaa viimeistään nyt jätehuoltonsa kuntoon.
”Lajittelun tulee olla tehokasta, ja esimerkiksi muovijäte tulisi pääsääntöisesti aina lajitella erikseen, pois energia- tai sekajätteen joukosta. Vain näin toimimalla voimme yrittää vaikuttaa siihen, että Suomi saavuttaa EU:n jäsenmaita sitovat kierrätysasteet, ja ettei EU:n kohdistamia sakkoja Suomelle siirretä osittain tai kokonaan elinkeinoelämän toimijoiden maksettaviksi”, Ola kommentoi.
EU:n rikkomusmenettelystä huolimatta Suomessa tarvitaan nyt malttia kiertotalouslain valmistelussa.
”On järkevää odottaa, mitä tuloksia jo toteutetuilla toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa ja valita vain tehokkaimmat uudet ohjauskeinot. Näin vältetään tarpeeton ja tehoton lisäsääntely”, Ola päättää.