Rauta- ja sisustuskaupan kestävyys koetuksella
Koronavuosien kulta-ajasta on tultu pitkälle: rauta- ja sisustuskauppa kamppailee nyt pysähtyneen rakentamisen ja varovaisen kuluttajan kanssa. Ala elää sopeutumisen aikaa, jossa kestävyys, rahoitus ja remonttien kannustimet nousevat tärkeään rooliin.
Koronavuosina ihmiset remontoivat asuntojaan ja rakensivat terasseja innolla. Kauppiaan tärkein tehtävä oli löytää ostettavaa asiakkaille ja tuoda tavarat myymälään esille. Hinnasta ei tarvinnut juurikaan asiakkaan kanssa neuvotella eikä perustella, miksi jokin tuote kannattaisi ostaa. Näitä vuosia muistellaan kaiholla, vaikka terveysturvallisuuden varmistaminen toi omat haasteensa mukanaan.
Kauppiaat löysivät kuitenkin nopeasti ratkaisuja myös turvallisiin asiointeihin verkkokaupan, MobilePayn ja kuljetuspalvelujen avulla. Karanteenissa oleva asiakas saattoi ajaa omalla autollaan parkkipaikalle, tuotteet maksettiin MobilePaylla, myyjä laittoi tuotteet asiakkaan takakonttiin, luukku kiinni ja heipat asiakkaalle. Osa toiminnoista on jäänyt elämään tarpeellisina palveluina, vaikka pandemia-aika onkin päättynyt. Kriisitilanteista syntyy siten myös jotain hyvää.
”Kriisitilanteista syntyy siten myös jotain hyvää.”
Nyt tuo aika on vaihtunut täysin toisenlaiseen aikakauteen. Uudisrakentaminen on lähes pysähtynyt ja korjausrakentaminen kitkuttaa hitaasti. Rauta- ja sisustuskaupan myynnin kehityksen jarruna on uudistuotannon vähyyden lisäksi ennätyksellisen matala kuluttajan luottamus. Tämä näkyy siinä, että asuntoja ei remontoida kuin pakon edessä. Rautakauppoja työllistävät tällä hetkellä vain akuutit vahingot ja niiden pakkokorjaukset. Vesivahinkokorjauksilla tosin ei kiritä kiinni korjausvelkaa, vaan ainoastaan ennallistetaan asunto asuttavaan kuntoon.
Suomalaisten suurin omaisuus on kiinni omistusasunnoissa. Meille suomalaisille aina kerrotaan kuinka omaisuutta pitää hoitaa eikä rahan saa antaa makaa laiskana pankkitileillä. Parasta kansalaisten varainhoitoa olisi pitää asunnot ja kiinteistöt kunnossa, niin ettei korjausvelkaa pääse syntymään. Silloin omaisuutemme on parhaassa realisointikunnossa. Tähän toivoisi myös kannustimia valtiolta.
”Rautakauppoja työllistävät tällä hetkellä vain akuutit vahingot ja niiden pakkokorjaukset.”
Kotitalousvähennystä pienennettiin säästösyistä. Päätöstä tehtäessä ei nähty sen vaikutuksia koko pitkään alan talousvaikutusketjuun. Kotitalousvähennys vaikuttaa suoraan rakennusalalla toimijoihin, mutta myös kauppaan, suunnittelijoihin, logistiikkaan sekä teollisuuteen. Kotitalousvähennyksellä on myös vaikutus verokertymään harmaan talouden torjunnassa. Kotitalousvähennystä olisi myös tarve laajentaa asunto-osakeyhtiöihin, koska silloin saataisiin myös taloyhtiöiden remontteja liikkeelle ja kansalaisia kohdeltaisiin tasapuolisesti asumismuodosta riippumatta.
”Kasvua rakentamisen alalle kaivataan kipeästi.”
Yrittäjiä on moitittu liiasta varovaisuudesta ja investointien puutteesta. Rakennusalalla toimivat yrittäjät viestivät laajasti, että hankkeisiin ryhtyminen ei riipu heidän rohkeudestaan vaan siitä, että hankkeisiin ei saada rahoitusta. Tuoreen Suomen Yrittäjien kyselyn (Yrittäjägallup, kierros 5/2025 lokakuu) mukaan 21 % pk-yrityksistä kokee, että rahoituksen saanti on vaikeutunut viime vuoden aikana. Rahoitusvaikeuksista raportoivista yrityksistä 45 prosenttia kertoo, että jokin hanke on kokonaan tai osittain toteutumatta rahoituksen puutteen vuoksi. Korjaushankkeiden rahoitusongelmista kertovat myös isännöitsijät. Tänä päivänä ei ole itsestään selvää, että edes hyvin hoidetulle, velattomalle kasvukeskuksessa sijaitsevalle taloyhtiölle myönnettäisiin remonttilainaa. Lainan epääminen on merkittävä este kasvulle.
”Kestävyyttä koetellaan.”
Kasvua rakentamisen alalle kaivataan kipeästi. Rauta- ja sisustuskaupat ovat trimmanneet viime vuosina niin henkilöstökuluja kuin varastojaan saadakseen pääomia yritystoiminnan pyörittämiseen ja lainojen lyhennyksiin. Nyt ei helppoja säästökohteita enää ole ja talvi on vielä pärjättävä, jolloin sisustus- ja rautakauppayritysten kassat ovat pienimmillään, kun myyntirahoitus ei tue toimintaa samalla tavalla kuin kesäkaudella.
Kestävyyttä koetellaan. Maratonista on muodostumassa ultramaraton.
Taina Källi toimii kauppiasyrittäjänä K-Rauta Rautanainen Oy Järvenpäässä. Hän on mm. myös EK:n Yrittäjävaltuuskunnassa.