Tuoko uusi vuosi tolkkua Kiina-krääsän vyöryyn?
Halpatavaran vyöry EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista murentaa kuluttajaturvaa, kilpailuneutraliteettia ja verotuloja. Ilmiöön on viimein herätty myös EU:ssa, mutta pelkkä tullimaksu ei riitä – tarvitaan kunnianhimoisempaa sääntelyä ja vahvempaa alustavastuuta.
Joulu tuli ja meni, ja monelle suomalaiselle pukki toi lahjaksi tavaraa EU:n ulkopuolisten verkkokauppa-alustojen kautta. Tämä tapahtui, vaikka näiden alustojen toiminnasta ja tuotteiden vaarallisuudesta on käyty runsaasti keskustelua mediassa. Ranskassa viranomaiset yrittivät jopa määräaikaisesti sulkea Sheinin verkkosivuston, mutta eivät onnistuneet – ainakaan toistaiseksi. Uusia selvityksiä julkaistaan jatkuvasti, ja ne paljastavat tuotteiden heikon laadun ja vaatimustenvastaisuuden, mutta vyöry ei näytä pysähtyvän. Viime vuonna Suomeen arvioitiin tulleen jo 50 miljoonaa alle 150 euron lähetystä, lähes yksinomaan Kiinasta. EU-tasolla määrä on huima: 8–9 miljardia edellisvuoden 4,6 miljardin sijaan.
”Pelkkä tullimaksu ei ratkaise ilmiön perustavaa ongelmaa, vaan alustatoimijoiden vastuuta kuluttajille päätyvistä tuotteista on lisättävä.”
Ei siis ihme, että teemaan on vihdoin tartuttu myös Brysselissä. Jäsenmaat päättivät ennen joulua, että heinäkuussa 2026 otetaan käyttöön kolmen euron tullimaksu pienille paketeille. Lisää toimia tarvitaan kuitenkin kipeästi. Pelkkä tullimaksu ei ratkaise ilmiön perustavaa ongelmaa, vaan alustatoimijoiden vastuuta kuluttajille päätyvistä tuotteista on lisättävä. Komission tulee tarttua tähän haasteeseen, kun tänä vuonna valmistellaan tuotelainsäädännön ja markkinavalvontasääntelyn uudistuksia. Rohkeutta muuttaa nykyistä lainsäädäntökehikkoa alustavastuun osalta on löydyttävä, mikäli tosissamme tahdomme estää vaarallisten tuotteiden päätymisen myyntiin, kuluttajien koteihin ja lopulta kierrätysjärjestelmäämme.
Samalla tasaisimme kilpailuedellytyksiä eurooppalaisille yrityksille. EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen velvoitteiden välttely antaa niille perusteettoman kilpailuedun ja heikentää kotimaisen kaupan toimintaedellytyksiä. Tämä näkyy alan työpaikkojen vähenemisenä: arviomme mukaan vähittäiskaupan työllisyys Suomessa laskee vuosina 2024–2026 noin 8 000 henkilöllä. Taloudelliset vaikutukset ulottuvat myös verokertymään. Vuonna 2024 Suomi sai alle 150 euron EU:n ulkopuolisista verkko-ostoksista vain 29,4 miljoonaa euroa verotuloja – jos tuotteet olisi ostettu kotimaasta, tuotto olisi ollut yli kymmenkertainen. Viime vuoden pakettimäärillä verotuloja menetetään vielä enemmän. Ostovoiman heikentyminen ja arvonlisäveron korotukset ovat ohjanneet kulutusta EU:n ulkopuolisiin verkkokauppoihin, mikä heikentää kotimaisen kaupan merkitystä arvonlisäveron tuottajana. Uudet laskelmamme veromenetyksistä julkaistaan myöhemmin keväällä, ja ne tulevat taatusti herättämään keskustelua niin kotimaassa kuin Brysselissäkin.
”Uudet laskelmamme veromenetyksistä julkaistaan myöhemmin keväällä, ja ne tulevat taatusti herättämään keskustelua niin kotimaassa kuin Brysselissäkin.”
Odotamme mielenkiinnolla työ- ja elinkeinoministeriön alaisen määräaikaisen työryhmän loppuraporttia ja toimenpide-ehdotuksia. Niiden on määrä valmistua alkuvuoden aikana. Eduskunnan kevätkaudella käsittelyssä on myös Krääsätalous kuriin -kansalaisaloite, jossa vaaditaan myös toimia ilmiön suitsimiseksi. EU-junan ollessa eittämättä hidas liikkeissään, on tarpeen löytää kansallisesti keinoja, joilla voidaan puuttua havaittuihin ongelmiin ja saada kaikki noudattamaan samoja sääntöjä ja velvoitteita. Kauppa ei halua rajoittaa yritysten digitaalista kehitystä tai toimintaa, mutta tasapuoliset toimintaedellytykset ovat kotimaiselle kaupalle elinehto kansainvälisen kilpailun kiristyessä.
Tiina Vyyryläinen työskentelee EU-asioiden ja yrityslainsäädännön johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa.
Tiinan kuva: Marjo Koivumäki, Studio Apris Oy