Kaupan liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Asia: VN/10831/2024
Yleiset huomiot mietinnöstä ja siihen sisältyvistä ehdotuksista sekä ympäristörikosdirektiivin velvoitteiden täytäntöönpanosta
Huomiot
Kaupan liitto lausuu lausunnossaan niiden lausumapyynnössä esitettyjen väliotsikoiden osalta, jotka se on katsonut kaikkein tarpeellisimmiksi, ja kiinnittää huomiota erityisesti esitettyjen muutosten vaikutuksiin työturvallisuusrikoksissa.
Esitetyt muutokset perustuvat ympäristörikosdirektiiviin sekä pakoterikosdirektiiviin. Kaupan liiton näkemyksen mukaan ympäristö- ja pakoterikosdirektiivit eivät edellytä yhteisösakkojen rangaistusasteikon laajentamista muihin rikoksiin eikä näin ollen yhteisösakkojen rangaistusasteikkoa tule laajentaa muilta osin.
Kaupan liitto pitää hallituksen esitysluonnoksessa tehtyä vaikutustenarviointia erityisen puutteellisena etenkin työturvallisuusrikosten osalta.
Huomiot rikoslain 9 luvun 5 §:ään ehdotettavista, yhteisösakon asteikkoa koskevista muutosehdotuksista sekä ehdotuksista pakoterikoksia koskevan yhteisösakon asteikon osalta (rikoslain 46 luvun 13 §)
Huomiot
Ympäristö- ja pakoterikosdirektiivit eivät edellytä yhteisösakkojen rangaistusasteikon korotusten laajentamista myös muihin rikoksiin. Kansallisen sääntelyn vieminen EU-vaatimuksia pidemmälle ei myöskään vastaa hallitusohjelman linjauksia.
Yhteisösakkoja käytetään erilaisissa rikostyypeissä, joista osa edellyttää tahallisuutta ja osa – kuten työturvallisuusrikokset – voi perustua lievään huolimattomuuteen. Tämän vuoksi rikosten luonne ja keskinäinen erilaisuus on otettava huomioon, jos seuraamusten tasoa aiotaan muuttaa.
Hallituksen esitysluonnoksesta puuttuu vaikutusten arviointi erityisesti työturvallisuusrikosten osalta, vaikka valtaosa yhteisösakoista tuomitaan nimenomaan näistä rikoksista – joinain vuosina jopa 90 %. Lisäksi esitysluonnoksesta puuttuu pohjoismainen vertailu työturvallisuusrikosten nykytilan ja skaalan kasvattamisen osalta. Esityksessä ei ole myöskään esitetty riittäviä perusteluja sille, miksi rangaistusasteikkoa olisi tarve muuttaa muiden kuin direktiivin edellyttämien pakote- ja ympäristörikosten osalta.
Työturvallisuusrikosten osalta ei tule korottaa yhteisösakkoja
Kaupan liiton mukaan työturvallisuussääntelyyn liittyvä rikosoikeudellinen vastuu Suomessa on selvitettävä kokonaisuutena. On arvioitava, missä kohdin työturvallisuusrikosten tunnusmerkistöä on tarpeen täsmentää tai muuttaa, jotta sääntely olisi perustuslain vaatimusten mukaista ja ennakoitavaa. Ennen kuin tämä perusteellinen arviointi on tehty, ei Kaupan liiton näkemyksen mukaan yhteisösakkojen korottamista voida harkita työturvallisuusrikosten osalta.
Rangaistavuus perustuu tällä hetkellä avoimiin blankosäännöksiin ja laajoihin valtuutuksiin, jotka ulottavat rikosoikeudellisen vastuun lakia alemman tasoisiin säännöksiin. Tämä poikkeaa laajuudeltaan muusta työlainsäädännöstä, jonka rikkomisen rangaistavuus on lähtökohtaisesti rajattua ja pykälätasoisesti yksilöityä. Tämä myös synnyttää tilanteen, jossa työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta arvioida ennakolta rikosoikeudellisen vastuun laajuutta. Työnantajien ja näiden edustajien tulee olla tietoisia heihin kohdistuvasta rangaistusvastuusta, sen laajuudesta ja kaikista säännöksistä, joista rikosoikeudellinen rangaistusvastuu voi seurata ja tämä ei nykysääntelyssä toteudu. Siihen nähden yhteissakkojen korottaminen työturvallisuusrikosten osalta on kohtuutonta.
Nykyinen sääntelymalli tarkoittaa, että aina kun työturvallisuuslakiin tai sen nojalla annettuihin asetuksiin lisätään uusia työnantajavelvoitteita, ne tulevat lähtökohtaisesti rikosoikeudellisen vastuun piiriin. Työturvallisuusvelvoitteet ovat samalla laajentuneet yhä enemmän teemoihin, joiden arviointi perustuu subjektiivisiin kokemuksiin tai vaikeasti määriteltäviin rajoihin, kuten työn kuormittavuuden hallintaan. EU-tasolla valmisteilla olevat muutokset lisäävät velvoitteita jatkossa entisestään. Näin ollen yhteisösakkojen korottaminen myös työturvallisuusrikoksissa lisäisi merkittävästi tilanteita, joissa työnantajille määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia myös lievistä tai tulkinnanvaraisista laiminlyönneistä.
Kaupan liiton näkemyksen mukaan oikeusministeriön tulee laatia selvitys ja kokonaisarvio siitä, mitä nykyiset työturvallisuusmääräykset rikosoikeudellisessa mielessä tarkoittavat, kuinka laaja rangaistusvastuu käytännössä on ja missä määrin sääntely täyttää perustuslain laillisuusperiaatteen. Selvityksessä tulisi tarkastella myös pohjoismaisia malleja, esimerkiksi sitä, pitäisikö työturvallisuusrikokset Suomessa luokitella vahinkorikoksiksi Ruotsin tapaan ja sitoa ne selkeästi määriteltyihin rikosnimikkeisiin kuten vaaran aiheuttamiseen tai vammantuottamukseen. Todettakoon myös, että työturvallisuusrikossääntelyn epäselvyys korostuu myös esihenkilöiden oikeusturvan osalta ja kaupan alalla, jossa on paljon nuoria työntekijöitä ja esihenkilöitä, tämä korostuu entisestään.
Lisäksi työsuojeluvalvonnan rooli rikosvastuun käytännön muodostumisessa on nykytilassa niin merkittävä, että se korostaa tarvetta sääntelyn täsmentämiselle. Työsuojeluviranomaisen
tarkastuskertomukset ohjaavat pitkälti sitä, mitä tapauksia käsitellään työ-turvallisuusrikoksina, ja käytännöt työsuojeluvalvonnassa voivat vaihdella. Tämä kasvattaa riskiä siitä, että seuraamukset eivät perustu selkeisiin, ennakoi-taviin kriteereihin vaan yksittäisiin viranomaisratkaisuihin.
Kaupan liitto pitää ongelmallisena myös sitä, että lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus – rikosoikeudellisen vastuun rajaaminen vakavimpiin työntekijän turvallisuutta vaarantaviin tekoihin – ei toteudu. Käytännössä työturvallisuusrikkomuksia ei juuri sovelleta, vaan myös vähäiset teot luokitellaan rikoksiksi, joista voi seurata yhteisösakko. Jos yhteisösakkojen alarajaa vielä korotetaan, seuraukset työnantajille voivat muodostua kohtuuttomiksi tilanteissa, joissa rikosoikeudellinen vastuu perustuu lievään huolimattomuuteen tai monitulkintaiseen, epäselvään velvoitteeseen.
Nykyisen sääntelyn ongelmat – tunnusmerkistöjen epäselvyys, blankosääntelyn laajuus, takaisinkytkentöjen puutteet ja perusoikeusnäkökulmien sivuuttaminen – ovat olleet tiedossa pitkään. Nämä puutteet on korjattava ennen kuin rangaistusasteikkoja voidaan arvioida työturvallisuusrikoksissa. Kaupan liitto katsoo, että yhteisösakkojen korottaminen ilman tätä kokonaisarviota olisi kohtuutonta eikä vastaisi perustuslain edellyttämää rikosoikeudellisen sääntelyn täsmällisyyttä ja ennakoitavuutta. Siksi esitettyjä muutoksia yhteisösakkojen rangaistusasteikon korottamisesta ei tule viedä eteenpäin työturvallisuusrikosten osalta.
Huomiot ehdotusten pääasiallisten vaikutusten tarkastelusta
Huomiot
Kaupan liitto huomauttaa, että yhteisösakkojen asteikon muuttamisesta ei ole tehty riittävää vaikutusten arviointia. Erityisesti työturvallisuusrikosten osalta arviointi on täysin puutteellinen, vaikka yhteisösakkorangaistukset kohdistuvat käytännössä kaikkein merkittävimmin juuri näihin rikoksiin.
Anniina Ulvila, Kaupan liitto