EU:n korjausvelvollisuus laajentaa yritysvastuuta – Gigantti varautui ajoissa
EU:n korjausoikeusdirektiivi muuttaa yritysten vastuuta tuotteen koko elinkaaren ajalta. Tavoite on selvä: tuotteiden on kestettävä käytössä pidempään, ja korjaamisesta tulee varteenotettava vaihtoehto uuden ostamisen rinnalla. Kaupan liiton jäsenyritys Gigantti kertoo varautuneensa direktiiviin jo hyvissä ajoin ja rakentaneensa toimivan korjausverkoston.
“Korjausoikeusdirektiivin keskeinen muutos on se, että yritysten vastuu ei enää pääty lakisääteisen virhevastuun umpeutumiseen. Sääntely ohjaa koko arvoketjua siihen, että tuotteiden korjattavuus ja käyttöiän pidentäminen otetaan aiempaa vahvemmin huomioon”, sanoo Tiina Vyyryläinen, Kaupan liiton johtava asiantuntija.
Korjausvelvollisuus tarkoittaa, että valmistajan on jatkossa tarjottava tietyille tuotteille korjauspalvelua kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisessa ajassa, myös silloin, kun tuotteen lakisääteinen virhevastuu on jo päättynyt. Jos valmistaja ei ole EU:n alueella, vastuu voi tietyissä tilanteissa siirtyä maahantuojalle tai jakelijalle. Tämä näkyy erityisesti yrityksissä, jotka toimivat kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Aluksi rajatuille tuotteille, myöhemmin laajenee
Korjausvelvollisuus koskee aluksi vain rajattua joukkoa tuoteryhmiä, jotka EU määrittelee erikseen. Tuotejoukko kuitenkin laajenee vähitellen, kun korjattavuuteen ja ekosuunnitteluun liittyviä vaatimuksia kiristetään. Yrityksiltä tämä vaatii ennakointia jo nyt, esimerkiksi tuotekehityksessä, huoltoverkostoissa ja varaosalogistiikassa.
Direktiivi tuo myyjille uusia tiedonantovelvoitteita: jatkossa kuluttajalle pitää kertoa aiempaa selkeämmin, että virhetilanteessa hän voi valita korjauksen tai vaihdon. Käytännössä tämä vaikuttaa myyntiin ja asiakaspalveluun. Lisäksi käyttöön tulee eurooppalainen korjaustietolomake, jota voi käyttää ennen korjaussopimusta. Lomakkeen käyttö on vapaaehtoista, mutta jos yritys käyttää sitä, se sitoutuu ehtoihin 30 päivän ajaksi.
EU on parhaillaan perustamassa yhteistä verkkoalustaa, joka kokoaa kansalliset korjauspalvelut yhteen ja helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia löytää ja käyttää niitä. Tavoitteena on lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä, mutta samalla kilpailu voi kiristyä erityisesti pienemmillä markkinoilla.
Direktiivi tuli voimaan keväällä 2024. Riippuen eduskuntakäsittelyn kestosta, soveltaminen alkaa myöhemmin tänä vuonna. Yritysten näkökulmasta haasteena on ollut, että korjausvelvollisuuden kustannus- ja toimintavaikutukset ovat yhä osin epäselviä.
Gigantti rakensi korjausverkoston jo ennen direktiiviä
Elektroniikkaketju Gigantissa korjausvelvollisuuteen on varauduttu jo hyvissä ajoin ennen tulevaa sääntelyä. Yrityksen jälkimarkkinointi- ja logistiikkajohtaja Raul Friman kertoo, että korjaaminen on ollut olennainen osa Gigantin toimintaa jo pitkään.
Gigantti tarjoaa asiakkailleen korjauspalveluja suuren pohjoismaisen korjausorganisaation kautta. Verkostossa huolletaan vuosittain yli 700 000 laitetta, mikä Frimanin mukaan antaa hyvän näkymän siihen, miten laitteiden käyttöikää voidaan käytännössä pidentää.
Asiakas voi tuoda korjattavan laitteen mihin tahansa Gigantin myymälään, josta se toimitetaan huoltoon. Suuremmille laitteille, kuten televisioille ja kodinkoneille, tarjotaan myös kotona tehtäviä korjauksia.
”Korjaamme laitteita sekä takuuaikana että sen jälkeen, myös tuotteita, joita ei ole alun perikään ostettu Gigantista. Lisäksi käymme jatkuvaa keskustelua valmistajien kanssa siitä, että tuotteiden korjattavuus ja varaosien saatavuus vastaavat tulevan sääntelyä”, Friman avaa.
Direktiivin myötä korjauspalveluja tuodaan entistä näkyvämmin esille sekä myymälöissä että verkossa. Gigantissa tämä näkyy muun muassa myymäläopasteissa, kuten matkapuhelinmyynnissä esitettävässä tuotteiden korjattavuuspisteytyksessä sekä lisääntyvänä tietona varaosien saatavuudesta.
”Me myös koulutamme henkilöstöä kertomaan asiakkaille korjausvaihtoehdoista sekä esimerkiksi pidennetyistä takuista ja vakuutusratkaisuista, jotka kannustavat laitteen korjaamiseen”, Friman kertoo.
Varaosien saatavuus on keskeinen osa kokonaisuutta. Gigantin huoltoliiketoiminta ylläpitää laajaa varaosavalikoimaa useille tuoteryhmille, ja monissa tapauksissa laitteen käyttöikä pitenee jo yksittäisen komponentin vaihdolla, esimerkiksi kahvinkeittimessä tai kaukosäätimessä. Tämä onnistuu monesti asiakkaalta itseltäänkin.
Korjaamisesta entistä näkyvämpi vaihtoehto
Kuluttajille korjausvelvollisuus näkyy ennen kaikkea siinä, että korjaamisesta pyritään tekemään helppo vaihtoehto.
”Teemme tiivistä yhteistyötä valmistajien kanssa, jotta tuotteet voidaan korjata tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Tätä vastuunjakoa ohjaa kansallinen kuluttajansuojalainsäädäntö. Toimimme asiakkaan palvelukanavana: asiakas tuo laitteen meille, ja me huolehdimme korjausprosessin etenemisestä yhteistyössä valmistajien ja huoltopalveluiden kanssa.”
Kaikki tuotteet eivät kuitenkaan ole yhtä helppoja korjata. Haasteita voi syntyä erityisesti edullisemmissa tuotteissa, joissa valmistus tapahtuu usein Aasiassa. Tuolloin varaosien toimitusajat ja logistiikka voivat nostaa korjauksen kustannuksia.
”Tällöin logistiikkakustannukset voivat joissakin tapauksissa tehdä korjauksesta suhteellisesti kalliimpaa kuin uuden hankkiminen”, Friman toteaa.
Artikkelin kuvat: Gigantti