Halpatuonnin yhteistyöryhmä aloittaa työnsä 

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut halpatuonnin yhteistyöryhmän toimikaudelle 11.5.2026–31.12.2027. Ryhmän tehtävänä on tukea yhteisen tilannekuvan muodostamista, toimenpiteiden suunnittelua ja edistämistä sekä EU-tason kehittämistoimien valmistelua ja vaikuttavuuden seurantaa. 

Lisäksi työryhmä tukee Suomen EU-kannanmuodostuksen valmistelua asiantuntijatiedolla. Sen tehtävänä on myös mahdollistaa ajantasainen tiedonvaihto markkinatilanteesta, halpatuontiin liittyvistä havainnoista ja uusista ilmiöistä sekä lisätä tietoisuutta halpatuontiin liittyvistä riskeistä. Työryhmä tukee myös eduskunnan kansalaisaloitteen KAA 7/2025 vp johdosta antamien lausumien toimeenpanoa. 

Yhteistyöryhmä aloittaa työnsä 19.5.2026 ensimmäisessä kokouksessaan. Kaupan liitto osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn. 

”Halpatuonnin aiheuttamat haasteet ovat moninaiset eikä yhtä ainoaa toimenpidettä, jolla asia saataisiin ratkaistua ole. Siksi tarvitsemme pitkäjänteistä ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pidämme työryhmän perustamista ja sen tehtävänantoa hyvänä ja toivomme työltä vaikuttavuutta ennen kaikkea EU-sääntelyyn vaikuttamisen osalta”, sanoo johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen, joka edustaa liittoa yhteistyöryhmässä. 

Halpatuonti on kasvanut nopeasti 

Kuluttajien suorat tilaukset EU:n ulkopuolelta, erityisesti Kiinasta, ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti. Verkkokaupan uudet liiketoimintamallit mahdollistavat erittäin edulliset hinnat ja laajan tuotevalikoiman ohittamalla perinteiset välikädet. Suomessa kehityksen mittakaava on merkittävä: vuonna 2025 maahan saapui 54,5 miljoonaa verkkokauppalähetystä, joista valtaosa oli vähäarvoisia ja peräisin Kiinasta. 

Ilmiöstä käytetään usein nimitystä “halpatuonti”, vaikka EU-tasolla puhutaan yleisemmin verkkokaupasta ja etämyynnistä. Verkkokauppa itsessään tuo monia hyötyjä, mutta ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun tuotteet eivät täytä EU:n turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia.  

”EU:ssa toimivat yritykset noudattavat tiukkaa sääntelyä, maksavat veroja ja osallistuvat tuottajavastuuseen. Sen sijaan EU:n ulkopuoliset toimijat voivat kiertää velvoitteita, mikä luo merkittävän kustannusedun ja vääristää kilpailua”, Vyyryläinen avaa tilannetta.  

Halpatuontiin liittyy merkittäviä riskejä. EU:n valvontajärjestelmän mukaan vaarallisiksi todetuissa tuotteissa korostuvat erityisesti kosmetiikka, lelut ja elektroniikka. Useissa tuotteissa on havaittu haitallisia kemikaaleja, kuten kadmiumia ja lyijyä, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia. Lisäksi tuotteet ovat usein lyhytikäisiä ja vaikeasti kierrätettäviä, mikä lisää jätteen määrää ja kuormittaa ympäristöä. Halpatuonnin kasvu linkittyykin laajempiin haasteisiin, kuten luonnonvarojen ylikulutukseen, ilmastopäästöihin ja kiertotalouden heikkenemiseen. 

”Samaan aikaan viranomaisten valvonta on vaikeaa. Pakettimäärät ovat valtavia, eikä markkinavalvonta ulotu tehokkaasti kuluttajatuontiin tai EU:n ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Myös kuluttajansuoja jää usein heikoksi: reklamaatiot ja palautukset voivat olla käytännössä mahdottomia”, Vyyryläinen listaa.  

Lisäksi alustojen kautta on havaittu myytävän väärennettyjä tai jopa laittomia tuotteita, mikä korostaa valvonnan haasteita. EU:ssa on viime vuosina otettu käyttöön uusia säädöksiä verkkokaupan hallitsemiseksi, kuten digipalveluasetus (DSA), tuoteturvallisuussääntely sekä tullireformi. Tavoitteena on parantaa alustojen vastuuta, lisätä läpinäkyvyyttä ja varmistaa tuotteiden turvallisuus. Jo päätettyjen toimien lisäksi tarvitaan myös uusia, rohkeita toimia ongelmiin puuttumiseksi.

Keskeisiä suunniteltuja toimia ovat muun muassa: 

• tullivapauden poistaminen alle 150 euron lähetyksiltä 

• verkkoalustojen vastuun lisääminen tuonnista (ns. “deemed importer”) 

• digitaalisten valvontatyökalujen kehittäminen 

• EU-tason markkinavalvonnan vahvistaminen 

Lyhyellä aikavälillä korostuvat kansalliset toimet, kuten valvonnan tehostaminen ja viranomaisten yhteistyö. Pitkällä aikavälillä ratkaisut edellyttävät laajaa EU-tason sääntelyuudistusta. 

”Olemme Kaupan liitossa jo pitkään peräänkuuluttaneet ilmiön aiheuttamiin ongelmiin puuttumista ja tasapuolisten kilpailunedellytysten turvaamista kotimaisille toimijoille. Liitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa ja esittämässä ratkaisuvaihtoehtoja niin kansallisesti kuin EU-tasollakin”, Vyyryläinen kertoo.  

Pysyvät ratkaisut edellyttävät erityisesti EU-tason toimia globaalien alustojen ohjaamiseksi samoihin pelisääntöihin eurooppalaisten yritysten kanssa.