Häiriökäyttäytyminen näkyy kaupoissa, mutta kaikkia ongelmia ei ratkaista rikosoikeudella

Kaupan yrityksiltä saadut tiedot viittaavat siihen, että häiriökäyttäytyminen kaupoissa on vähintään kolminkertaistunut vuodesta 2020 vuoteen 2025. Poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä on puolestaan kasvanut noin 67 prosenttia vuodesta 2018, kertoo Tilastokeskus.

Luvut kuvaavat karulla tavalla myymäläturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä ja herättävät kysymyksen siitä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu. Kimmo Nuotio varoittaa kuitenkin tekemästä liian suoraviivaisia päätelmiä häiriöiden tai väkivallan yleisestä lisääntymisestä.

”On hyvin hankalaa ottaa yleisellä tasolla kantaa siihen, lisääntyykö vakava häiriökäyttäytyminen tai muu sääntöjen rikkominen itsessään, vai puutummeko vain siihen entistä herkemmin,” Nuotio huomauttaa.

Nuotion mukaan kriminologinen tutkimus ei viittaa väkivallan yleiseen lisääntymiseen. Hän viittaa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon Rikollisuustilanne-katsaukseen, jonka perusteella massarikosten tasot ovat yllättävänkin vakaita. Pääkaupunkiseudulla väkivallan taso on hänen mukaansa jonkin verran muuta Suomea korkeampi.

”Herkästi ajatellaan, että ennen kaikki oli paremmin. Esimerkiksi rikollisuuden yleiset kehitystrendit kertovat kuitenkin pikemminkin yleisen turvallisuuden vahvistumisesta”, Nuotio toteaa.

Kaupan turvallisuudesta tarvitaan uutta tutkimustietoa

Yleinen rikollisuuskehitys ei kuitenkaan suoraan kerro kaupan tilanteesta. Nuotion mukaan Krimon yritysuhritutkimuksissa vuosina 2010 ja 2018 havaittiin, etteivät turvallisuusongelmat jakaudu tasaisesti: tietynlaiset toimipaikat ovat niille alttiimpia. Vuoden 2018 tutkimuksessa henkilökunnan altistuminen väkivallalle ja uhkailulle oli Suomessa verrokkimaita korkeampaa. Voi myös pohtia, miten paljon maailma ympärillä on muuttunut sitten tuon tarkasteluajankohdan jälkeen.

Myös kaupan alan työntekijöitä edustavan Palvelualojen ammattiliiton jäsenkyselyissä ilmiö näyttäytyy laajana: jopa 70 % kyselyyn vastanneista on kokenut työssään häirintää tai epäasiallista käytöstä.

Nuotio toteaa, ettei asiaa ole vuoden 2018 jälkeen tutkittu systemaattisesti. Tuomioistuimen määräämää pääsykieltoa eli ns. yrityslähestymiskieltoa koskevan lainsäädäntöhankkeen yhteydessä kootuissa tiedoissa on hänen mukaansa viitteitä siitä, ettei tilanne ainakaan ole parantunut. Yritysuhritutkimuksen uusimista hän pitää tarpeellisena.

Myös ilmoitusherkkyys on syytä erottaa ilmiön kehityksestä. Nuotion mukaan rikosuhritutkimus kertoo, että lievimmästä väkivallasta tehdään rikosilmoituksia jonkin verran aiempaa herkemmin. Tämä havainto tosin koskee rikosuhreja yleisesti, ei erityisesti kaupan alaa.

Häiriökäytökseen ei saa turtua

Tutkimustiedon tarve ei Nuotion mukaan tietenkään vähennä asiaan puuttumisen merkitystä. Työnantajan tulee ottaa henkilöstön kohtaama uhkailu, häirintä ja väkivallan uhka vakavasti sekä tarttua tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla. Samalla huolehditaan kaupan alan houkuttelevuudesta työympäristönä.

”Emme saa turtua.”

Hän muistuttaa, ettei ilmiö ole uusi eikä se välttämättä ole erityisesti kärjistymässä. Toimia ei silti tarvitse lykätä siihen asti, että tilanne kriisiytyy.

”Sinänsä viisaita toimia kannattaa tehdä juuri silloin, kun ei ole suoranainen kriisi päällä. Jokainen hankala tilanne on liikaa”, Nuotio painottaa.

Häiriökäyttäytymisen taustalla myös hoitamattomia sosiaalisia ongelmia

Mitä kaupoissa näkyvät häiriöt sitten kertovat yhteiskunnasta?

”Kyllä ne minusta kertovat ainakin siitä, että meillä on hoitamattomia sosiaalisia ongelmia. Ja tietysti siitä, että kauppojakin on hyvin monenlaisia”, Nuotio toteaa.

Hän korostaa, että sikäli kuin päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat häiriöiden taustatekijöitä, niihin pitäisi kiinnittää huomiota. Hän pelkää, ettei näihin asioihin panosteta riittävästi. Suurten kaupunkien huumausaineiden käyttötilanne herättää hänessä huolta ja saattaa hänen arvionsa mukaan heijastua myös myymäläturvallisuuteen.

Kauppaa hän ei kuitenkaan yleisesti pidä yhteiskunnan varhaisena varoitusjärjestelmänä. Hänen mukaansa kaupan häiriöt kertovat pitkälti samoista ongelmista kuin muutkin merkit. Kaupan alalla on myös keinoja käsitellä turvallisuushuolia ammattimaisesti ja tietoon perustuen.

Rikosoikeus ei yksin ratkaise taustalla olevia ongelmia

Sosiaalista kontrollia Nuotio pitää edelleen ratkaisevan tärkeänä rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisijänä: ihmiselle on merkitystä sillä, mitä läheiset hänestä ajattelevat.

”Rikosoikeudellisen kontrollin tehtävä on tulla mukaan, kun muu ei auta. Siinä ihminen pysäytetään miettimään asioita. Olennaista on, että pidetään auki polut takaisin normaaliin elämään ja lainkuuliaiseksi kansalaiseksi”, Nuotio toteaa.

Nuotion mukaan useimmat haluaisivat elää tavallista elämää, jos siihen on mahdollisuus. Paluu voi silti olla vaikea, ja muiden ihmisten leimaaminen on hänen mielestään osa ongelmaa.

Pääsykieltoa tarkasteltava työntekijän suojan näkökulmasta

Nuotio puhuu tänään järjestettävässä Kaupan liiton Turvallisuusseminaarissa parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta uudesta tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta, tutummin yrityslähestymiskiellosta.

Tuomioistuimen määräämää pääsykieltoa hän ajattelee osana kehitystä, jossa ihmisten koskemattomuutta suojataan. Vastaavaa suojan tarvetta on hänen mukaansa myös kaupan ulkopuolella.

”Kenenkään ei tulisi työssään kohdata häirintää, uhkailua tai suoranaista väkivaltaa”, hän muistuttaa.

Väkivallan kierre on katkaistava

Arjen turvallisuuden parantamiseksi Nuotio toivoo huumepolitiikan perusteellista tarkastelua, mukaan lukien niin sanottujen käyttöhuoneiden sallimisen.

Hän nostaa esiin myös sakon muuntorangaistuksen tarkastelun, ja pitää hyvänä päihdehuoltoa rangaistuksen täytäntöönpanossa, mutta katsoo vankilan olevan väärä paikka näille syrjäytyneille ihmisille.

Lisäksi hän turvaisi ja kehittäisi rikosuhripalveluita sekä tukisi väkivallan kierteen katkaisemista. Hänen viestinsä on, ettei rikosoikeusjärjestelmä yksin ratkaise sen hoidettavaksi päätyviä yhteiskunnallisia ongelmia.

”Se korkeintaan siivoaa niitä pois silmistä, yleensä ei sitäkään”, Nuotio päättää.

Lue myös: Yrityslähestymiskielto vihdoin eduskunnan käsittelyyn