Kaupan liitto: Vähittäiskaupan kasvu on vasta käynnistynyt – uudet veronkiristykset uhkaisivat työllisyyden käännettä
Vähittäiskaupan pitkään odotettu kasvu on käynnistynyt, ja myös alan työllisyys on kääntynyt kasvuun. Kaupan liitto varoittaa vaarantamasta myönteistä kehitystä kotitalouksien ostovoimaa leikkaavilla veronkiristyksillä. Kuluttajat ja kuluttajapalvelut ovat jo merkittävästi osallistuneet julkisen talouden verotalkoisiin vuoden 2024 arvonlisäveron korotuksilla.
Vähittäiskaupan arvonlisäveroton myynnin määrä on kasvanut viime vuoden syyskuusta lähtien. Myös alan työllisyys ja tehdyt työtunnit kasvoivat kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta. Pitkään odotettu käänne on kuitenkin vielä hauras.
”Mahdolliset ostovoiman leikkaukset verotusta kiristämällä uhkaavat katkaista vähittäiskaupan alkaneen työllisyyskehityksen. Julkista taloutta ei saada kestävälle pohjalle tukahduttamalla yksityistä kulutusta”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja varoittaa.
Kuluttajat ovat jo osallistuneet verotalkoisiin
Vuoden 2024 arvonlisäveron korotukset leikkasivat jo kotitalouksien ostovoimaa. Kaupan liiton laskelmien mukaan ne pienensivät 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan verotonta ostovoimaa noin 270 euroa vuodessa vuoden 2027 tasossa.
”Kaupan alan myynnistä kertyy Suomessa noin 50 prosenttia kaikesta arvonlisäverotuotosta. Vuoden 2024 yleisen alv-kannan tuntuvan korotuksen myötä kuluttajat ja kuluttajapalvelut ovat osallistuneet jo merkittävästi verotalkoisiin ja julkisen talouden kohentamiseen”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa.
Vaalien lähestyessä eri osapuolilta on kuulunut aloitteita kulutusverojen nostosta ja tuloveroasteikon tulorajojen jäädyttämisestä. Uudet veronkiristykset seuraavalla hallituskaudella heikentäisivät ostovoimaa entisestään. Jos yleinen arvonlisäverokanta nostettaisiin 26 prosenttiin ja alempi 13,5 prosentin kanta 14 prosenttiin sekä valtion tuloveroasteikon tulorajat jäädytettäisiin vuodeksi, saman palkansaajan veroton ostovoima supistuisi vielä noin 280 euroa vuodessa. Kahden vuoden indeksijäädytyksellä menetys kasvaisi noin 425 euroon.
Vertailun vuoksi joulusesonki kasvatti vuonna 2025 kotimaisen kaupan verotonta myyntiä keskimäärin 135 euroa jokaista 15–85-vuotiasta suomalaista kohti.
”Uudet veronkiristykset söisivät keskituloisten ostovoimasta jälleen satoja euroja vuodessa. Kyse on merkittävistä summista myös kotimaisen kaupan kysynnän kannalta”, Kurjenoja korostaa.
Yksityisten palvelujen työllisyys on ratkaisevaa koko taloudelle
Kauppa ja muut yksityiset palvelut työllistävät yli puolet Suomen työllisistä. Näiden alojen työllisyyskehityksellä on siksi ratkaiseva merkitys koko kansantalouden ja julkisen talouden kannalta.
”Suomen työllisyyttä ei saada kasvuun ilman yksityisten palvelujen luomia työpaikkoja. Ostovoiman leikkaaminen uhkaisi juuri näiden toimialojen kysyntää”, Luoto toteaa.
Laskelmat on tehty vuoden 2027 palkka- ja veroperusteilla. Niissä oletetaan, että nettopalkka käytetään kokonaan kulutukseen. Ostovoiman muutokset kuvaavat kulutuksen arvonlisäverotonta arvoa. Uusia veronkiristyksiä koskevat laskelmat ovat esimerkkiskenaarioita.
Tiedotteen liite:
Ansio-ja arvonlisäverotuksen kiristysten vaikutus palkansaajan ostovoimaanLisätiedot:
Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi