Tyhjää liiketilaa kaupunkien keskustoissa hieman entistä vähemmän
Tyhjien liiketilojen määrä on hivenen pienentynyt 25 kaupungissa eri puolilla maata. Liiketilojen käytöllä mitattuna kaupunkikeskustojen elinvoima on samalla hieman parantunut. Mitatuista kaupungeista suurimman elinvoimaloikan vuodessa on tehnyt Turku.
Kaupunkien keskustojen elinvoimaa on selvitetty laskemalla tyhjien liiketilojen määrää sekä lauantaisin auki olevien liikkeiden ja ravintoloiden määrää kaupunkien keskustoissa. Elinvoimamittaus 2017 -selvityksen taustalla on Elävät Kaupunkikeskustat ry, ja sen on tehnyt elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms.
Tänä vuonna mittaukseen osallistui 25 kaupunkia: Tampere, Espoo, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli, Salo, Kokkola, Hyvinkää, Savonlinna, Tornio-Haaparanta, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Kalajoki sekä Mänttä-Vilppula.
Mittaukseen osallistuneissa kaupungeissa tyhjien liiketilojen osuus on laskenut vuodessa keskimäärin prosentin. Tyhjiä liiketiloja on kuitenkin yhä varsin paljon, keskimäärin yli 11 prosenttia. Luvun pitäisi olla alle 10 prosenttia.
Mitattujen kaupunkien keskustoissa on lauantaisin auki olevia liikkeitä ja ravintoloita keskimäärin noin 52 prosenttia keskustojen yrityksistä. Elinvoimaisissa keskustoissa näiden ns. kuumien yritysten osuuden pitäisi olla aina selvästi yli puolet, Wilhelms kuvaa selvityksessä.
Avainmittari lauantaisin auki olevat palvelut
Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskennan tärkein käsite on elinvoimaluku. Vuonna 2017 sen keskiarvo on laskennassa mukana olevissa kaupungeissa 3.00. Vuoden korkein elinvoimaluku on Pietarsaaressa, peräti 6.146. Mittauksen tekijä kuvaa lukua ”ilmiömäiseksi suoritukseksi”. Lauantaisin auki olevia yrityksiä on Pietarsaaressa lähes 68 prosenttia, missä se päihittää suuretkin kaupungit.
Juuri lauantaisin auki olevien yritysten määrä on elinvoimamittauksessa olennainen mittari. Elinvoimaluku saadaan laskemalla mittaukseen osallistuvien kaupunkien keskustoissa lauantaisin auki olevat yritykset, ns. kuumat yritykset. Niiden yhteismäärästä vähennetään tyhjät liikehuoneistot. Näin saatu luku suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.
Laskennassa ovat mukana kaikki kivijalkaliiketilat sekä kauppakeskusten liiketilat ns. elävän keskustan alueella. Se tarkoittaa noin 200 metrin etäisyyttä sellaisista kortteleista, joissa vähintään puolessa liiketiloista toimii lauantaisin avoinna olevia yrityksiä.
Käytännössä laskenta tapahtuu merkitsemällä jokainen keskustojen liikehuoneisto sähköiseen karttapohjaan: lauantaisin auki olevat liikkeet, ravintolat, arkisin auki olevat liikkeet, tyhjät liikehuoneistot ja remontissa olevat liikehuoneistot.
Elinvoimalukuun vaikuttavat keskustojen ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset sekä voimakkaat alakeskukset.
Turku, Hyvinkää ja Lappeenranta paransivat eniten elinvoimaansa
Osallistujista 14:stä on laskettu muutos vuoden kuluessa. Yhdeksän kaupunkikeskustaa on parantanut elinvoimaansa. Viidessä se on laimentunut.
Turku on parantanut vuodessa eniten elinvoimalukuaan (+10,1 %). Toiseksi eniten nousi Hyvinkään elinvoimaluku (+8,6 %) ja kolmanneksi eniten Lappeenrannan luku (+6,1 %).
Turussa tyhjien liiketilojen osuus on enää 8,3 prosenttia. Noin kahden prosenttiyksikön muutos vuodessa viestii keskustan elinvoimaisuudesta, selvityksessä päätellään.
Hyvinkäällä tyhjät liiketilat ovat vuoden kuluessa täyttyneet lauantaisin auki olevilla yrityksillä. Yli 12 prosenttia liiketiloista on kuitenkin vielä tyhjillään.
Lappeenrannassa tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Samalla lauantaisin auki olevien yritysten määrä on pysynyt samana ja arkisin toimivien yritysten määrä on kasvanut.
Keskustojen elinvoimalaskenta tehdään kerran vuodessa ja muutoksia seurataan. Muutokset liiketilojen käytössä voivat kertoa kehittämisinvestointien onnistumisista ja kaupunkien maankäyttöpolitiikan vaikutuksista.
Mittausmenetelmän ovat kehittäneet suomalaiset kaupunkikeskustojen kehittäjät.
Kaavoitus on kaupan kannalta keskeistä
Kaupan alan yrityksille on tärkeää, että kaupan ohjaus ja sääntely ovat ennakoitavia. Varsinkin kaavoitusprosessit ovat kaupan kannalta keskeisiä.
Vähittäiskaupan ja palveluiden sijoittuminen lähelle kuluttajaa on kaikkien etu. Sekä ruokakaupat että erikoiskaupat hyötyvät toistensa läheisyydestä, sillä tiiviit palvelukeskittymät ovat vetovoimaisia.
”Kaavoituksen tulisi tukea ja luoda toimintaedellytyksiä kaupalle, ei hidastaa sitä”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen tiivistää.
”Kuntapäättäjien on hyvä muistaa, että kaupat rakentavat ja tukevat kuntien ja kaupunkien imagoa.”
Keskustojen elinvoimamittaus 2017
(kaupunkien koon mukaan, elinvoimaluku. Mitatuissa keskimäärin 3.00)
Isot kaupungit (>100 000 as.)
- Tampere 3.840
- Turku 3.833
- Lahti 2.781
Keskisuuret kaupungit (60-90 000 as.)
- Vaasa 3.533
- Lappeenranta 2.909
- Hämeenlinna 2.674
Keskipienet kaupungit (30-65 000 as)
- Hyvinkää 3.912
- Tornio-Haaparanta 3.558
- Kokkola 3.518
Pienet kaupungit (< 25 000 as.)
- Pietarsaari 6.146
- Kemi 4.143
- Mänttä-Vilppula 3.021
