Kauppatavat hyvällä mallilla ruokaketjussa
Kauppatavat ovat ruokaketjussa pääasiassa hyvällä tolalla. Elintarvikeketjun sopimuskäytäntöihin ollaan varsin tyytyväisiä. Epäkohtia on pienessä osassa tapauksista.
Näin vastasivat ruokaketjun toimijat viime syksynä tehdyssä laajassa selvityksessä, joka koski sopimussuhteita ruokaketjussa. Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ja Päivittäistavarakauppa ry PTY selvittivät sopimussuhteita alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan viime loka-marraskuussa. Kantar TNS Oy teki tutkimuksen käytännössä.
Tiedot julkistetaan vasta nyt, sillä MTK ei ollut aiemmin antanut lupaa tulosten julkistamiseen. Aihe tuli ajankohtaiseksi, kun Maaseudun Tulevaisuus julkisti oman kyselynsä ruokaketjun sopimussuhteiden tilasta elokuun puolivälissä.
Puitesopimukset enimmäkseen kirjallisina
Viime syksyn tutkimuksesta selviää, että elintarvikeketjussa puitesopimukset tehdään enimmäkseen kirjallisena. Viljelijöiden ja päivittäistavarakaupan välillä kirjallisia sopimuksia ei käytetä yhtä usein kuin muissa sopimussuhteissa. Vastaajat eivät kuitenkaan koe tätä kovinkaan ongelmalliseksi.
Ehdot viljelijöiden ja kaupan välisissä sopimuksissa neuvotellaan yhdessä. Keskeiset ehdot kirjataan useimmiten. Muutokset sopimuksiin tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti.
Tarjouspyyntöihin voisi antaa lisää aikaa
Tarjouspyyntöön vastaamiseen varataan yleensä tarpeeksi aikaa ja sopimusehtoja noudatetaan. Joka viides elintarvikeyritys pitää kuitenkin vastaamisaikoja turhan lyhyinä.
Sopimuksissa mahdollisesti esiin tulevat ongelmat pystytään useimmiten ratkaisemaan sopimalla. Sopimus tai sen osa sanotaan irti vain harvoin. Uhkailu sopimuksen irtisanomisella on harvinaista.
Sopimuskäytäntöjä kehitetään vapaaehtoisesti
Kaksi kolmasosaa ruokaketjun toimijoista ajattelee, että sopimuskäytäntöjä voidaan kehittää vapaaehtoisin keinoin. Sekä kauppa että elintarviketeollisuus ovat sitoutuneet tähän. Maaliskuussa 2017 työnsä onkin aloittanut elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.
Elintarvikeyrityksissä halutaan kehittää sopimuskäytäntöjä mm. lisäämällä avoimuutta, selkeyttämällä irtisanomissääntöjä ja keventämällä sopimuksia. Kauppa toivoo avoimuutta sekä enemmän aktiivisuutta viljelijöiden puolelta. Viljelijät puolestaan toivovat mm. mallisopimuksia.
Laajapohjainen kuva nykytilasta
”Halusimme selvittää perusteellisesti, millaiset erilaiset sopimussuhteet oikeasti ovat ketjussa. Siksi teimme laajapohjaisen tutkimuksen. Tulokset olivat odotettuakin positiivisemmat. Myös kehityskohteita löytyi, ja niihin on päästy hyvin käsiksi”, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta toteaa.
”Julkisuudessa käydyssä keskustelussa elää sitkeästi virhekäsityksiä todellisesta tilanteesta. Kauppasuhteiden kehittämisen on pohjauduttava oikeaan tietoon nykytilasta”, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto painottaa.
Tarkkaa sektorikohtaista tietoa selville
Kantar TNS teki tutkimuksen loka-marraskuussa 2016 nettilomakkeella sekä puhelimitse. Tutkimuksessa selvitettiin hyvien kauppatapojen toteutusta elintarvikeketjun kauppasuhteissa, mm. kirjallisia sopimuksia, liikesuhteiden ennakoitavuutta, sopimusten noudattamista, luottamuksellisuutta, vastuuta riskeistä ja sopimussuhteiden kehittämistä.
Tutkimuksesta saatiin tarkkaa sektorikohtaista tietoa. Vastaajia oli 376. Heistä 103 vastaajaa oli päivittäistavarakaupasta, viljelijöitä 214 ja elintarvikeyrityksistä 59. Sopimussuhteita vastaajien välillä oli 430.
Tarkempia tietoja: Elintarvikeketjun kauppatavat eri sopimussuhteissa 2016
