Digitaaliset sisämarkkinat: Perusteettomat maarajoitukset EU:ssa kielletään
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio päättivät tällä viikolla kieltää perusteettomat maarajoitukset EU:n alueella käytävässä verkkokaupassa. Näin on saavutettu yksi EU:n tämän vuoden keskeisistä lainsäädäntötavoitteista. Uudet säännöt tulevat voimaan vuoden 2018 lopulla.
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat päässeet yhteisymmärrykseen perusteettomien maarajoitusten eli niin sanotun geoblokkauksen kieltämisestä. Maarajoituksista aiheutuu haittaa kuluttajille, jotka haluavat ostaa tuotteita tai palveluja verkosta EU:n alueella.
Tarkoituksena on antaa EU-maiden kuluttajille yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä mahdollisimman laajasta valikoimasta riippumatta siitä, tekevätkö he ostoksia toisessa maassa vai verkossa.
Kohti todellisia digitaalisia sisämarkkinoita
Perusteettomien maarajoitusten lopettaminen on kuluttajien kannalta suuri edistysaskel, joka edistää todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomista. EU-kansalaiset voivat pian ostaa esimerkiksi uusia huonekaluja verkosta, varata hotellihuoneen tai käyttää luottokorttiaan yli maiden rajojen samalla tavoin kuin kotimaassaan.
Uusien sääntöjen mukaan erilaisten tuotteiden ostaminen verkosta, auton vuokraaminen tai konserttilippujen tilaaminen toisesta maasta on mahdollista samalla tavoin kuin kotona, eli ilman että kuluttajia vaaditaan maksamaan toisen maan pankki- tai luottokortilla. Yrityksille se merkitsee parempaa oikeusvarmuutta silloin kun ne toimivat useammassa kuin yhdessä EU-maassa.
Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät kaikki nykyisen komission toimikaudella esitetyt 24 lainsäädäntöehdotusta.
”Kaupan liitto kannattaa yleisesti sisämarkkinasääntelyn harmonisaatiota”, toteaa EU-edunvalvonnasta ja sisämarkkinasääntelystä vastaava asiantuntija Janne Koivisto ja jatkaa: ”Vain näin voidaan taata se, ettei sisämarkkinoilla toimiva yritys saa perusteetonta kilpailuetua sijaintipaikkansa perusteella. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta yksin geoblokkausasetuksella. Kuluttajakauppaan jää edelleen merkittäviä eroavaisuuksia ja rajat ylittävää kauppaa haittaavia tekijöitä, kuten kuluttajansuojalainsäädännön eroavaisuudet, erilaiset kielivaatimukset ja tekniset standardit.”
Kolme tilannetta, jotka edellyttävät tasapuolista kohtelua
Uusissa säännöissä määritellään kolme tilannetta, joissa ei lähtökohtaisesti ole oikeutettua eikä objektiivisia perusteita kohdella eri EU-maissa olevia asiakkaita eri tavoin:
- Tavaroiden myynti ilman toimitusta. Esimerkki: belgialainen asiakas haluaa ostaa jääkaapin saksalaisesta verkkokaupasta. Asiakkaalla on oikeus tilata tuote ja noutaa se joko kauppiaan varastosta tai järjestää kotiinkuljetus itse.
- Sähköisesti suoritettavien palvelujen myynti. Esimerkki: bulgarialainen kuluttaja haluaa ostaa verkkosivustonsa palvelinpalvelut espanjalaiselta yritykseltä. Uusien sääntöjen ansiosta hänellä on oikeus rekisteröityä ja ostaa kyseiset palvelut samaan hintaan kuin espanjalainen kuluttaja.
- Tietyssä fyysisessä paikassa suoritettavien palvelujen myynti. Esimerkki: italialainen perhe voi ostaa matkan ranskalaiseen huvipuistoon suoraan sen omilta sivuilta eikä italialaisen sivuston kautta.
Asetuksessa ei aseteta myyntivelvollisuutta eikä yhdenmukaisteta hintoja. Siinä puututaan tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koskevaan syrjintään silloin kun sitä ei voida objektiivisesti perustella (esimerkiksi ALV-velvoitteiden tai erilaisten lakisääteisten vaatimusten nojalla). Asetuksen lopullinen teksti ei ole vielä saatavissa, joten kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä.
”Eräänlaisen myyntipakon asettaminen ja sääntelyn kohdistaminen vain kuluttajakauppaan ei ole onnistunut ratkaisu. Elinkeinonharjoittajien tulisi itse voida määrittää liiketoimintastrategiansa, mihin kuuluu myös myyntialueen määrittely. Yrityksille voi edelleen syntyä asetuksen velvoittamissa kaupoissa epäselviä tilanteita esimerkiksi virhevastuuta ja kuljetuskustannuksia koskevissa kysymyksissä”, linjaa Koivisto.
Voimaan aikaisintaan lokakuussa 2018
Uudet säännöt tulevat voimaan yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Näin pienyrittäjille annetaan aikaa valmistautua niiden soveltamiseen. Uudet säännöt tulevat voimaan aikaistaan lokakuussa 2018.
”Lopullista säädöstekstiä ei ole vielä saatavilla, joten yksityiskohdat tulevat tarkentumaan” Koivisto päättää.
