Selvitys: aasialaiset verkkokaupat saavat merkittävää kilpailuetua laiminlyömällä EU:n tuoteturvallisuusvaatimuksia
Kaupan liiton tekemä selvitys osoittaa, että aasialaiset verkkokaupat saavat merkittävää kustannusetua myymällä EU-alueelle tuotteita, jotka eivät täytä EU:n tuotelainsäädännön vaatimuksia. Kiinalaisen verkkokaupan tällaisesta tuotteesta maksama hankintahinta on tuotteesta riippuen keskimäärin vain 59−81 % siitä hankintahinnasta, millä suomalainen maahantuoja ostaa EU-vaatimukset täyttävän vastaavan tuotteen Aasiasta.
EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat suomalaisiin kauppoihin nähden monenlaista sääntelystä johtuvaa kilpailuetua. Näitä ovat esimerkiksi Maailman postiliiton yleissopimuksen perusteella alennetut lähetysmaksut, erityiskohtelu arvonlisäverotuksessa ja tullauksessa, puutteellinen kuluttajansuoja sekä kierrätyskustannusten kaatuminen suomalaisen kaupan maksettavaksi.
Tuoteturvallisuus on Euroopassa korkealla tasolla
Edellä mainittujen lisäksi EU:n tuotelainsäädäntö ja vastuu myytävien tuotteiden turvallisuudesta kasvattaa eurooppalaisen kaupan kulueroa unionin ulkopuolisiin verkkokauppoihin verrattuna.
EU:n tuoteturvallisuusdirektiivin nojalla tuottajat eivät saa tuoda markkinoille muita kuin turvallisia tuotteita. ”Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että kulutustavarasta ei saa aiheutua vaaraa terveydelle tai omaisuudelle”, tiivistää Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto.
Yleislainsäädännön lisäksi tuotteille on asetettu EU:ssa turvallisuuden, terveyden, ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojelun varmistamiseksi erilaisia vaatimuksia. ”EU:n markkinoille saatettavien tuotteiden on oltava sovellettavan lainsäädännön mukaisia. Laissa on määritelty lisäksi valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuut vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta”, Koivisto kertoo.
Valvontaviranomaiset – Suomessa muun muassa Tulli ja Tukes – ovat EU:n ulkopuolisen yrityksiltä kuluttajille suuntautuvan verkkokaupan osalta käytännössä melko aseettomia. ”Kivijalkakaupan ajalle tarkoitettu lainsäädäntö ei tunnista rajat ylittävässä verkkokaupassa EU-vastuutahoa, johon viranomainen voisi kohdistaa vaatimuksia tai pakkokeinoja”, Koivisto täsmentää.
Suomalaisen kaupan kilpailukyky on uhattuna
Kaupan liitto halusi selvittää, kuinka paljon halvemmalla suomalainen kauppa voisi hankkia tuotteen aasialaiselta tukkurilta tai valmistajalta, jos tuotteen ei tarvitsisi täyttää EU:n turvallisuus- ja laatustandardeja eikä yrityksen mahdollisia omia laatu- ja vastuullisuusvaatimuksia sekä näihin liittyvää valvontaa.
Selvityksen mukaan kiinalaisen verkkokaupan maksama hankintahinta on tuotteesta riippuen keskimäärin vain 59−81 % suomalaisen maksamasta hinnasta. Ao. tulokset ovat yritysten arvioiden keskiarvoja.
”EU:n sääntelyn noudattamisesta johtuva hankintahinnan ero on niin suuri, että se syö merkittävästi suomalaisen kaupan kilpailukykyä. Tarkasteltava tilanne on toki teoreettinen. Kaupan liitto ei esitä EU-vaatimusten alasajoa, vaan nykyistä parempaa markkinavalvontaa. Eurooppalaisen kaupan alan kannalta on pidemmän päälle kestämätöntä, jos EU:n ulkopuoliset kaupat voivat vähät välittää EU:n sääntelystä”, Koivisto sanoo.
Hän muistuttaa, että korkeamman hankintahinnan lisäksi eurooppalaiset maahantuojat maksavat lisäksi tullimaksut. ”Tulli peritään 150 euroa ylittävistä tuote-eristä, mitä aasialaisten verkkokauppojen yksittäiset lähetykset suomalaisille asiakkaille harvoin ylittävät. Selvityksessä tarkasteltavissa tuoteryhmissä suomalaisyritysten maksamat tullit ovat enimmillään 16,9 % maahantuotavan tuotteen hinnasta”, Koivisto lisää.
Tulokset sisältävät vain hankintahinnan aasialaiselta valmistajalta, EU:n turvallisuus- ja laatustandardien sekä yrityksen omien laatu- ja vastuullisuusstandardien ja niihin liittyvän valvonnan kustannukset. Tullien ja rahtimaksujen vaikutuksista hankintahintoihin ei yrityksiltä kysytty.
Pääkuva: 123RF
