Case #kauppa: Kaupalla tärkeä rooli elintarvikeviennissä
Suomalaisille elintarvikkeille etsitään maailmalta laajenevia markkinoita. Kauppa on verkostoineen elintarvikeviennissä vahvasti mukana.
Elintarvikkeiden Venäjän-vienti törmäsi 2014 seinään, Ukrainan sodasta johtuneisiin pakotteisiin ja vastapakotteisiin. Silloin Finpro – nykyisin Business Finland – perusti Food from Finland -ohjelman auttamaan elintarvikealan yrityksiä löytämään tuotteilleen uusia ja korvaavia markkinoita.
Tuorein esimerkki kaupan tekemästä työstä elintarvikeviennin puolesta on juuri vapun alla järjestetty S-ryhmän Prismojen ja Food from Finlandin yhteinen seminaari Venäjän markkinoista.
S-ryhmä tarjoaa Prismojen kautta yrityksille reittiä Venäjän markkinoille. Prisma-ketju on nykyisin ainoa suomalainen marketkaupan ketju, joka toimii Venäjällä. Pietarissa on nyt 13 Prismaa, ja 14. Prisma avataan heinäkuussa Pietarin keskustaan. Virossa niitä on kahdeksan.
”Prisman asiakkaat ovat Venäjällä hieman varakkaampaa keskiluokkaa. Heille Prisma ja suomalaisuus edustavat ennen kaikkea lupausta laadusta ja turvallisuudesta. Suomalaisten tuotteiden hyvä maine korostuu erityisesti Pietarin alueella, josta matkaillaan paljon Suomeen”, Venäjän Prismoista vastaavan OOO Prisman toimitusjohtaja Jarmo Paavilainen kertoo.
SOK vei vuonna 2018 tuotteita Suomesta Venäjälle ja Viroon 40 miljoonan euron arvosta.
Yhteistyö kannattaa Venäjän-viennissä
Kaupan liiton Venäjä-asiantuntija Hannu Kyyhkynen on näkymistä ilahtunut.
”Vaikka elintarvikesektorin vastapakotteet jatkuvat, on suomalaisyritysten edelleen mahdollisuus kasvaa ja kehittää liiketoimintaa Venäjän markkinoilla, kunhan tuote- ja palveluportfolio on kilpailukykyinen.”
Yhteistyö kannattaa, Kyyhkynen muistuttaa.
”Venäjän vientiä vasta pohtivien suomalaisten tavarantoimittajien kannattaa harkita SOK:n kaltaisia kumppanuuksia. Niin ne voivat välttää pahimmat liiketoimintariskit. Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa on avainsana.”
Kesko tarjoaa kiinalaiskuluttajille ruokaa verkkokaupasta
Kesko tähyää elintarvikeviennissä kauemmaksi itään. Se lähti avaamaan suomalaisille elintarvikkeille tietä Kiinan markkinoille avaamalla verkkokaupan syksyllä 2017. Se toteutti verkkokaupan yhdessä alan kiinalaisjätin, Alibaban, kanssa.
K-ryhmä vie tällä hetkellä Kiinaan erilaisia aamiaistuotteita, kuten puuroja ja mysliä, kahveja, kaurajuomia, keksejä, maitojauheita sekä marja- ja kauratuotteita. Tuotevalikoimassa on noin sata tuotetta.
”Ulkomaisiin elintarvikkeisiin liittyy Kiinassa vahva laatumielikuva, ja terveellisyystrendi kasvaa myös siellä. Puhdas, hyvinvointitrendiin vastaava ja vastuullisesti tuotettu suomalainen ruoka on siis kilpailuvaltti. Uusien tuotteiden tutuksi tekeminen vie toki aikaa, mutta olemme saaneet tasaisesti uusia asiakkaita. Kartoitamme tällä hetkellä online-toiminnan laajentamista muihinkin kuin Alibabaan”, Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan osto- ja vientipäällikkö Tuuli Luoma kuvaa tilannetta.
Lidlin ruokavienti vauhdittunut
Lidl puolestaan järjesti 2017 Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Viedään Suomi-ruoka maailmalle -kilpailun. Ruokavienti on sen jälkeen jatkunut ja vauhdittunut Lidlissä.
Vuonna 2018 tuotteitaan vei Lidlin verkoston kautta 24 maahan 57 suomalaista tavarantoimittajaa. Vientiin meneviä tuotteita oli 187. Lidlin mukaan tuotteiden määrä lähes 2,5-kertaistui vuoteen 2017 verrattuna. Tavarantoimittajien määrä kaksinkertaistui samassa ajassa.
”Suomalaiset tuotteet kiinnostavat ja menevät yhä enemmän kaupaksi kansainvälisesti. On hienoa, että tehty työ alkaa näkyä. Toivon, että kotimaiset toimijat jatkavat vientityötä kunnianhimoisesti. Tuemme valmistajia tuotteiden esittelemisessä kansainvälisille kollegoillemme 28 eri maassa”, kertoo Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs.
Kuva: 123rf
