Vähittäiskauppa nyt suhdannehuipussa – Tulevaisuuden uhkana yrityskato
Vähittäiskauppa on jo muutaman vuoden kasvanut parin prosentin vauhtia. Ensi vuonna kasvu hidastuu, muttei tyrehdy. Tukkukaupassa liikevaihdon määrän* kasvu sen sijaan hidastui jo viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta se on jopa hieman supistunut. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.
Finanssikriisiä edeltävät kasvuprosentit ovat jääneet vain haaveeksi niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin, edes talouskasvun suhdannehuipussa 2016–2017 ei vanhoihin kasvulukuihin ylletty. Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä on kuitenkin alkuvuodesta jatkanut parin prosentin kasvuaan, eikä sen ennusteta merkittävästi hiipuvan loppuvuodestakaan. Parin seuraavan vuoden aikana kasvu kuitenkin hidastuu prosentin tuntumaan.
”Ostovoiman ja työllisyyden muutokset ovat tärkeitä signaaleja kuluttajille. Jos työttömyys lähtee kasvuun, myös kotitalouksien ns. varovaisuussäästäminen lisääntyy, mikä voi kiihdyttää luisua alaspäin”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja varoittaa.
Tukkukaupassa suhdannehuippu ohitettiin jo viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta tukkukaupan kasvu on perustunut tukkuhintojen nousulle – liikevaihdon määrä on jo hieman supistunut. Vaikka asuinrakentamisen kasvu on pysähtynyt, muu rakentaminen ja teollisuuden uudet tilaukset ovat vetäneet tukkukauppaa ja tukevat sitä myös ensi vuonna niin, ettei liikevaihdon määrä merkittävästi vähene.
”Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä.”
”Jos kuitenkin talouskasvu, teollisuustuotanto ja vienti hidastuvat entisestään, kehitys painaa myös kotimaista tukkukauppaa”, Kurjenoja huomauttaa.
Vaikka vähittäiskaupan liikevaihto onkin vielä kasvanut, työllisyys alkoi jo alkuvuodesta supistua. Tämä on osa kaupan rakennemuutosta, jossa kansainvälinen ja kotimainen kilpailu ajaa toimintojen tehostamiseen samalla, kun väestön vanheneminen ja kaupungistuminen muuttavat toimintaympäristöä.
”Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen”, Kurjenoja kuvaa.
Kaupan yritysten määrä pienenee, kotimainen erikoiskauppa tulilinjalla
Kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aikaisempaa vähemmän uusia yrityksiä. Kehitys näkyy nuorten, alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrässä varsinkin tukku- ja erikoiskaupassa.
”Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa. Ne ovatkin vahvistaneet merkittävästi varsinkin vähittäiskaupan kasvua viime vuosina”, Kurjenoja kertoo.
Kehitys alkaa pikkuhiljaa näkyä koko kaupan yritysrakenteessa, työllisyydessä ja myös kaupunkikuvassa. Murroksen taustalla ovat suuret trendit: väestön vanheneminen, kaupungistuminen, kansainvälinen kilpailu ja digitalisaatio sekä hidas pitkän aikavälin talouskasvu.
Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa. Ruotsissa on tehty hyvin samantapainen ennuste vähittäiskauppojen katoamisesta, mutta siellä erikoiskaupan tilanne nähdään vielä Suomeakin synkempänä. Niin meillä kuin naapurissakin yksi erikoiskauppaa eniten kuristavista tekijöistä on ulkomaisen digikaupan kasvu.
”Ei ihme, että Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensähän Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut”, Kurjenoja toteaa.
Kaupan alan tulevaisuusselonteolle vahva tarve
”Kaupan rakennemuutoksesta ja digitaalisesta murroksesta on puhuttu kauan, mutta nyt muutos näkyy entistäkin konkreettisemmin niin toteutumassa kuin ennusteissa. Tämä pitää huomioida entistä vahvemmin sekä kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.
Erityisen huolestunut Kaupan liitto on kaupan mahdollisuuksista työllistää myös tulevaisuudessa. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja ylivoimaisesti suurin nuorten työllistäjä, ja sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia. Toimialana se painii kuitenkin erittäin kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Kaupan liiton mielestä kotimaiselle kaupalle ei saisi asettaa sellaisia ylimääräisiä velvoitteita tai sääntelyä, joka ei koske ulkomaistakaan kauppaa. Myös monopoleja tulisi purkaa, jotta alan tehokkuus paranisi. Kotimaassa toimivan kivijalka- ja tukkukaupan rasitteena on myös raskas kustannusrakenne samalla, kun hintakilpailu käydään kansainvälisillä markkinoilla. Kustannustaakkaa ei missään nimessä pidä enää lisätä esimerkiksi erilaisilla veroilla tai lisäsääntelyllä. Lisäksi työvoiman saatavuudesta on pidettävä huolta ja työperäistä maahanmuuttoa lisättävä.
Erityisen tärkeää Kaupan liiton mielestä olisi perustaa kärkihanke, jolla tuettaisiin kaupan yritysten ja niiden ympärillä olevien muiden palveluyritysten digitalisaatiota ja kansainvälistymistä.
”Maan hallituksen päätös laatia kaupan alaa koskeva tulevaisuusselonteko vaalikauden aikana on erittäin tärkeä, sillä se voi avata mahdollisuuksia kehittää alaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Puolueeton asiantuntijatyö pitäisi kuitenkin käynnistää heti”, Kiviniemi toteaa.
*Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto
Lisätietoja:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi, p. 040 820 5378
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi, p. 050 511 3189
Liite: Kaupan näkymät 2021 poimintoja selvityksestä / 5.8.2019
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. Kauppa.fi
