Uusia yrityksiä tarvitaan myös kaupan alalle
Kaupan liitto julkaisi suhdanne-ennusteensa reilu viikko sitten ja sen viesti oli vähintäänkin kohtuullinen. Kasvu on tänä vuonna kahden prosentin luokkaa ja toki tämä näkyy myös useiden yritysten julkistamissa osavuosikatsauksissa. Kasvun myös ennakoidaan jatkuvan samalla tasolla koko loppuvuoden. Ensi vuodelle ei ole luvassa samanlaista kehitystä, mutta toki prosentin verran kasvua.
Kasvuluvut saivat tällä kertaa vähemmän otsikoita kuin samassa yhteydessä julkaistu pidemmän aikavälin kaupan alan yritysrakennetta koskeva ennuste. Sen mukaan vuoteen 2030 mennessä vähittäiskauppojen määrä Suomessa vähenee roimasti erityisesti erikoiskaupassa. Arvio kauppojen prosentuaalisesta vähenemisestä oli ennusteessa 20 %, mutta suuremmatkin luvut ovat kauhuskenaariossa mahdollisia. Ruotsissa on arvioissa päädytty jopa 50 prosentin yrityskatoon.
Yritysten lukumäärä ei tietenkään sinänsä ratkaise kaupan alan tulevaisuutta. Pienempi määrä tuottavia yrityksiä on talouden kasvun ja kuluttajien kannalta parempi kuin jos markkinoiden toiminta tukee useiden tehottomien toimijoiden pysymistä siellä. Olennaista on, että yritykset pärjäävät myös kansainvälisessä kilpailussa ja ulkomaisten verkkokauppojen rinnalla. Lisäksi kaupan liikevaihto tulee edelleen tulevina vuosina kasvamaan.
Hälyttävin piirre yritysrakenteen muutoksessa onkin nuorten, alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrän väheneminen. Se on ollut laskusuunnassa jo pidempään. Vuonna 2018 aloittaneita yrityksiä oli vähittäiskaupassa 19 % ja tukkukaupassa 34 % vähemmän kuin 2013. Samaan aikaan koko taloudessa uusia yrityksiä perustettiin 16 % enemmän kuin 2013. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä tukku- ja vähittäiskauppoja puolestaan perustettiin vähiten verrattuna vastaaviin vuosineljänneksiin vuodesta 2013 lähtien ja yli 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Uusilla yrityksillä on usein se ominaisuus, että ne tuovat alalle innovaatioita, uusia tapoja toimia ja elinvoimaa. Niiden merkitys vähittäiskaupan kasvulle on siksi kokoaan suurempi. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö samoja ominaisuuksia voisi liittää vanhempiin yrityksiin. Nekin pärjäävät vain uudistumalla, mutta kaipaavat monesti rinnalleen kirittäjiä.
Uusien yritysten syntymisen varmistaminen edellyttää kaupan alan haasteiden aikaisempaa parempaa huomioimista sekä kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa. Kotimaiselle kaupalle ei esimerkiksi saa asettaa sellaisia ylimääräisiä velvoitteita tai sääntelyä, joka ei koske ulkomaistakaan kauppaa. Myös monopoleja tulisi purkaa, jotta alan tehokkuus paranisi. Kotimaassa toimivan kivijalka- ja tukkukaupan rasitteena on myös raskas kustannusrakenne samalla, kun hintakilpailu käydään kansainvälisillä markkinoilla. Kustannustaakkaa ei missään nimessä pidä enää lisätä esimerkiksi erilaisilla veroilla tai lisäsääntelyllä. Lisäksi työvoiman saatavuudesta on pidettävä huolta ja työperäistä maahanmuuttoa lisättävä.
Erityisen tärkeää on tukea kaupan alan osaamista. Tarvetta olisi esimerkiksi hallituksen kärkihankkeelle, jolla edistettäisiin kaupan yritysten ja niiden ympärillä olevien muiden palveluyritysten digitalisaatiota ja kansainvälistymistä. Odotukset ovat lisäksi korkealla hallitusohjelmassa päätetyn kaupan alan selonteon laatimisen osalta. Se voi avata mahdollisuuksia kehittää alaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Puolueeton asiantuntijatyö pitäisi kuitenkin käynnistää heti.
Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.
