Kauppa tarvitsee osa-aikatyötä

Palvelua ei voida tuottaa varastoon, vaan sitä on tarjottava silloin, kun kaupassa on asiakkaita. Oikea määrä henkilöitä oikeaan aikaan vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja yrityksen kannattavuuteen.

Kauppa työllistää paljon osa-aikaisia; noin joka neljäs kaupan alan palkansaaja on osa-aikainen. Vähittäiskaupan työntekijöistä osa-aikaisia on liki 60 % johtuen alan erityispiirteistä. Valtaosa koko kaupan alan työntekijöistä on kuitenkin kokoaikaisia, erityisesti tukku- ja autokaupassa.

”Kova kilpailu vaatii kivijalkakaupalta yhä pidempiä aukioloaikoja, ja jokaisen aukiolotunnin on oltava kannattava. Toinen tärkeä kilpailuvaltti on hyvä asiakaspalvelu. Jotta kaupat voivat palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, mutta kuitenkin kannattavasti, niiden on pystyttävä mitoittamaan myyjiä juuri oikea määrä asiakasvirtojen mukaan. Kysynnän vaihtelu on voimakasta niin vuorokauden kuin viikonkin sisällä. Tämä näkyy työvuorojen sirpaloitumisen kasvavana paineena”, kuvailee Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala.

Monissa muissa maissa, Ruotsi mukaan lukien, osa-aikaisen työn osuus on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Se näkyy esimerkiksi Ruotsin korkeammassa työllisyysasteessa. Osa-aikatyö työllistää, ja sen merkitystä työllisyydessä voi havainnollistaa teoreettisella laskelmalla: Osa-aikatyön poistaminen koko kaupan alalta vähentäisi noin 30 000–33 000 työpaikkaa, välillinen vaikutus olisi vielä suurempi.

Osa-aikaisuutta ei pidä yleistää, sillä tuntimäärät vaihtelevat. Myös osa-aikatyön määrittely vaihtelee alasta riippuen. Monilla aloilla osa-aikatyöksi lasketaan alle 30 viikkotyötunnin työsopimus. Kaupan työehtosopimuksessa osa-aikaisuuden raja on 38 viikkotyötuntia. 70 prosenttia kaupan palkansaajista työskentelee vähintään 35 viikkotyötuntia.

”Työ on muutoksessa, ja se vaatii myös asenteiden muutosta. Alusta- ja jakamistalous ja vaikkapa osuuskunnassa tehtävä keikkatalous myllertävät perinteistä työsuhdeajattelua. Itsensä työllistäminen, monipalkkaisuus, vuokratyö ja osa-aikaisuus tulevat lisääntymään. Olennaista on toiminta, arvon luominen. Olisiko jo nyt aika alkaa puhua eripituisista työviikoista, esimerkiksi 34 tunnin työviikosta osa-aikatyön sijaan ja samalla alkaa antaa arvoa jokaiselle tehdylle työtunnille silpputyösyytösten sijaan”, Anna Lavikkala pohtii.

Kauppa on myös suurin nuorten työllistäjä. Koko kaupan toimiala työllistää 20 % kaikista alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista. Kauppa tarjoaa työpaikan hyvin monelle opiskelijalle, ja heitä ei suurimmaksi osaksi edes voitaisi työllistää kokoaikaisesti opiskelusta johtuen.

Miksi osa-aikatyötä tarvitaan?

Kaupassa palvelua ja työntekijöitä tarvitaan silloin, kun on asiakkaita. Asiakas- ja tavaravirrat määrittävät työvoiman tarpeen. Työntekijöitä myös tarvitaan usein samanaikaisesti lyhyellä aikajänteellä. Kuluttajien käyttäytyminen ohjaa kaupan töiden suunnittelua olennaisesti: Aamun aikaisina tunteina klo 6–8 puretaan markettien leipäkuormat, jotta tuoreet leivät ovat esillä, kun kauppa aukeaa, jolloin asiakkaat ovat tyytyväisiä. Keskellä arkipäivää ruokamarketissa on hiljaisempaa, kunnes klo 16:n jälkeen suurin osa suomalaisista pääsee töistä ja kiiruhtaa ruokakauppaan. Asiakaspaine on kova klo 16–19, jolloin tiskit tyhjenevät, täyttökertoja vaaditaan useampia ja kassoille on tasainen asiakasvirta.

Kysyntä kaupoissa vaihtelee merkittävästi vuorokauden, viikon ja kuukaudenkin sisällä. Lisäksi juhlapyhät, kausivaihtelut ja tapahtumat aiheuttavat kysyntäpiikkejä. Työehtosopimuksen tasoittumisjärjestelmän käyttö auttaa, mutta ei ratkaise asiaa kokonaan. Modernit työvuorojen suunnittelujärjestelmät auttavat entistä paremmin hyödyntämään pitkiä tasoittumisjaksoja, mutta eivät poista osa-aikatyön tarvetta.

Kauppojen liiketoiminnan on oltava kannattavaa, sillä se turvaa työpaikkojen säilymisen. Asiakkaita on palveltava, kun he ovat paikalla asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Oikea määrä henkilökuntaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa on myös olennaista työssäjaksamisen ja ylipäätään työviihtyvyyden näkökulmasta, sillä osa-aikaisen henkilöstön avulla asiakasvirtojen huippujen työnkuormitusta voidaan helpottaa.

Osa-aikatyölle tarvitaan käytännössä vankat perusteet

Työnantajan oikeutta rekrytoida liikkeenjohtovaltansa perusteella on jo nykylainsäädännössä rajoitettu suuresti. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöilleen.

Tämä työsopimuslakiin kirjattu lisätyöntarjoamisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että käytännössä työnantaja saa palkata ”perusteetta” ainoastaan ensimmäisen osa-aikaisen, mutta uuden työntekijän – myös osa-aikaisen – palkkaamista laki rajoittaa. Uuteen rekrytointiin on oltava erityinen syy. Osa-aikaisia ei voi tästä syystä palkata vapaasti.

Työnantajan ei myöskään kannata käyttää osa-aikaista työvoimaa ilman liiketaloudellista perustetta. Osa-aikatyöllä ei siis kannata niin sanotusti pelata; pienituntisen osa-aikaisen työ on kallista, sillä kiinteät kulut ovat samat kaikilla työntekijöillä, minkä lisäksi hallinnollisen työn määrä työntekijää kohti on osa-aikaisella usein jopa suurempi. Kaupan työehtosopimuksen mukaan osa-aikaisen työntekijän lomapalkan laskentasääntö on myös työnantajalle kalliimpi vaihtoehto. Lisäksi yleisesti ottaen työntekijän osaaminen, motivaatio ja sitoutuminen on sitä parempi, mitä enemmän hänellä on työtunteja – luonnollisesti työntekijän oma elämäntilanne vaikuttaa asiaan hyvin paljon.

Osa-aikatyö hyvän arjen mahdollistajana

Kaupassa osa-aikaisia työntekijöitä on nyt ja aina. Heidän avullaan työvoiman määrä voidaan mitoittaa oikein, kun asiakasvirrat vaihtelevat voimakkaasti. Mahdollisuus osa-aikatyöhön on myös työntekijöiden kannalta positiivinen asia, ja selvä enemmistö osa-aikatyötä tekevistä on valinnut tämän vaihtoehdon vapaaehtoisesti. Sen ansiosta työelämässä voi olla mukana vaihtuvissakin elämäntilanteissa ja yhdistää joustavasti työtä sekä perhe- ja muuta yksityiselämää. Osa-aikatyö voi mahdollistaa hyvän arjen.

”Useissa työn tulevaisuuden selvityksissä on arvioitu, että työn pirstaloituminen jatkuu, ja sen vuoksi sosiaaliturvan ja osa-aikatyön tai muiden joustavien työmuotojen yhteensovittaminen on työn kannustavuuden ja työllisyysasteen vuoksi olennaista. On tärkeää löytää malli, jossa sosiaaliturva ja palkka nivoutuvat kokonaisuudeksi, joka vähentää byrokratia- ja kannustinloukkujen vaikutusta. Osa-aikatyön vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa.” Anna Lavikkala tiivistää.

Uutinen on päivitetty ja perustuu Kauppa.fi:llä 5.12.2018 julkaistuun uutiseen.

Kuvat: Jaana Kurjenoja ja 123rf.