Hyvä johtaminen on kaupan maineteko

Tutkimuksen juju on auttaa mukana olevia aloja näkemään itsensä kannalta olennaisia maineongelmia ja tekemään työtä niiden eteen. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten, joten vertailutietoa on olemassa.

Kaupan alalle indeksin tulokset toivat paljon ilon aiheita. Selvityksen yksi osaindeksi oli työnantajavastuu: Miten tasa-arvoisesti työntekijöitä kohdellaan ja minkälaiseksi johtaminen ja esimiestyö arvioidaan? Tulosten mukaan kaupan työnantajamaine on parissa vuodessa parantunut ja nostanut sijoitustaan merkittävästi.

Tämä kaikki on kaupan alan yritysten pitkäjänteisen ja päämäärätietoisen työn ansiota. Yritykset ovat panostaneet monin tavoin niin esimiestyöhön, työhyvinvointiin kuin johtamiseen yleisestikin. Hyvä työnantajuus on myös osa yrityksen vastuullisuutta. Olemme myös Kaupan liitossa voineet auttaa jäsenyrityksiämme tässä työssä, sillä monet yrityskohtaiset työsuhdekoulutuksemme, kuten ”Esimiehen oikeudet ja velvollisuudet”, ovat hyvin suosittuja.

Hyvästä johtamisesta on puhuttu jo vuosikausia, ja termi on jo jopa vähän kulunut; sen perimmäinen sisältö ja sanoma jäävät helposti sanahelinäksi. Yksi keino hakea ”hyvään johtamiseen” konkreettista sisältöä ovat työelämän lait. Työsopimuslaki on työsuhteen peruskallio. Sen yleisvelvoitteet työnantajalle voivat kuulostaa ensi kuulemalta jähmeältä lakitekstiltä, mutta pykälien sanoissa piilee monta arvokasta ohjetta siitä, miten hyvän työnantajan kuuluu käyttäytyä ja toimia työpaikalla. Tavoitteena on edistää työviihtyvyyttä työpaikalla ja rakentaa mahdollisimman hyvät edellytykset työnteolle.

Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Käytännössä tämä ohje tarkoittaa hyvän työilmapiirin edistämistä työpaikalla. Työnantajan ja työntekijän välinen luottamus rakentuu pikkuhiljaa. Se edellyttää keskinäistä lojaaliutta, tasapuolista kohtelua, molemminpuolista avoimuutta ja rakentavaa vuoropuhelua.

Hyvän työilmapiirin perusedellytys on, ettei työpaikalla hyväksytä epäasiallista kohtelua eikä syrjintää. Työnantajan edustajana esimiehellä on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Velvollisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa. Lain tavoitteena on turvata työntekijöiden työkyky, sekä henkinen että fyysinen.

Myös perusasioiden täytyy olla kunnossa: hyvä johtaminen näkyy siinä, että jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä, työpaikalla käyttäydytään toisia kohtaan hyvin ja esimies puuttuu ongelmiin. Ongelmien ratkaiseminen on välittämistä.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä.
Tämä tarkoittaa työpaikoilla perehdyttämistä, opastamista ja kouluttamista työhön ja sen muutoksiin. Perehdyttäminen ja ohjaus ovat myös olennainen osa työturvallisuutta. Jatkuva muutos ja kilpailun lisääntyminen edellyttävät työpaikoilta nopeaa ja luovaa uudistumiskykyä. Keskellä nykyistä työn murrosta ohje on erityisen ajankohtainen ja tärkeä.

Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.
Työnantajan tulisi mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia, että työntekijä pärjää työssään, ja tarjota hänelle mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa vaativampiin tehtäviin. Tähän linkittyvät työn muokkaamisen keinot, työmotivaatio ja tuottavuus.

Oikeuteen kuuluu aina vastaparina velvollisuus, ja valtaan vastuu. Esimiehellä on oikeus, mutta myös velvollisuus johtaa – se on osa esimiehen omia työtehtäviä. Työnjohtovaltaan kuuluu vastuu toimia työpaikalla lain ja työehtosopimuksen mukaan. Tässä on hyvän johtamisen juridinen perusta.

Maineindeksin tuloksissa nousi esille yksi erityinen ilon aihe: kaupan hyvä työnantajamaine alle 35-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa. Hyvin johdetussa kaupassa on vetovoimaa, kun työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta.

Anna Lavikkala on Kaupan liiton työmarkkinajohtaja.