Venäjän-kaupassa mikään ei muutu – mutta kaikki on liikkeessä
Olemme saaneet lukea Venäjän loivasti paranevasta talouskehityksestä, vaikka samanaikaisesti venäläiskuluttajien ostovoima on pysynyt heikolla tasolla muutaman vuoden takaisen pudotuksen jälkeen. Liiketoimintaympäristö näyttää kehittyvän positiivisesti vuosi vuodelta ainakin Maailmanpankin Doing Business -rankingin mukaan, mutta toisaalta korruptio kukoistaa varsinkin valtiojohtoisella energiasektorilla.
Talouden rakenteisiin ei ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia ja silti digitalisaatio, vastuullisuus ja ympäristötietoisuus ovat selvästi nousevia trendejä Venäjällä. Nämä tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille.
Mitä siis suomalaisen pk-yrityksen pitäisi ajatella Venäjän markkinoista; uskaltaako käynnistää vientiponnistelut vai onko etabloiduttava markkinoille suoraan, jos aikoo pärjätä nykyisten pakote- ja tuonninkorvausohjelmien paineessa?
Suomalaisen yrityselämän näkökulmasta ei tietenkään voi iloita Venäjän kotimaan tuotannon voimakkaista suojaamispyrkimyksistä. Taustalla vaikuttavat myös Krimin miehityksen vuoksi päätetyt pakotteet.
Nykytilanteessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi Venäjällä löytää esimerkiksi ympäristöteknologioista, joista on huutava pula mm. laajalti käynnistyneen jäteuudistuksen myötä. Teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa kasvua on etenkin sektoreilla, jotka panostavat kestävään kehitykseen ja uusiin teknologisiin ratkaisuihin. Perinteisimmillä aloilla kehitys on ollut viime aikoina rauhallisempaa ja kasvu tasaisempaa kuin parina aikaisempana vuonna. Hintavetoisuus ja kotimaisuuden suosiminen ovat valitettavasti päivän sana venäläisen perusteollisuuden hankinnoissa.
Vähittäiskaupassa näkyy pieniä positiivisia signaaleja. Palkat ovat nousussa monella sektorilla, ja kotitalouksien lisääntynyt lainanotto kasvattaa peruselintarvikkeiden ja eritoten ravintola-, matkailu- ja hyvinvointipalvelujen kulutusta. Venäläiset ovat innokkaita netin käyttäjiä; jo noin 110 miljoonaa venäläistä etsii tietoa verkosta viikoittain. Venäjällä digitaalisen kaupan kokonaismarkkinat kasvavat kohisten. Toisaalta keskiluokan tulonmuodostus ei ole päässyt kunnolla kasvuun, mikä näkyy kestokulutushyödykkeiden kuten autojen sekä vapaa-ajan koneiden ja laitteiden kulutuskysynnän heikentymisenä.
Markkinat näyttävät siis melko eriytyneiltä riippuen siitä, miltä kannalta asiaa tarkastelee. Lisäksi on hyvä muistaa, että Venäjä on ”maanosa”, ja ”Venäjiä” on monta. Yritysten kannattaa suunnata katseensa myös muualle kuin Pietariin ja Moskovaan. Talouskasvua löytyy useilta eri alueilta, kuten esimerkiksi Donin-Rostovin, Sverdlovskin, Tatarstanin alueilta, mutta myös Venäjän kauko-idästä, kuten vaikkapa Vladivostokista. Kiinan Belt & Road -aloite kannustaa tienrakennusinvestointeihin Venäjällä, mikä on välttämätöntä maayhteydelle, joka kulkee noin 8 500 kilometriä ja on lyhin kuljetusreitti Kiinasta Länsi-Eurooppaan.
Venäjän talous on jatkuvassa liikkeessä, ja mahdollisuudet suomalaisen teknologiaosaamisen hyödyntämiselle ja liiketoiminnan kasvattamiselle usealla sektorilla näyttävät siis täysin mahdolliselta. Mistä sitten kiikastaa?
Venäjän nousukausi 2000-luvun alussa loi meilläkin illuusion jatkuvasta kasvusta. Naapurista oltiin laajasti kiinnostuneita. Krimin valtauksen jälkeen kiinnostuksen puute naapurivaltioon näyttää kuitenkin koituvan suurimmaksi kaupan esteeksi suomalaisyrityksille.
Olisiko nyt Suomessakin aika laajentaa näkökulmaa ja tarkentaa katsetta?
Kirjoittaja on Kaupan liiton Venäjän-markkinoiden johtava asiantuntija.
