Latauspisteiden ylisääntelylle täystyrmäys lausuntokierrokselta – autot ladataan useimmiten kotona
Sähköautojen latauspisteitä koskeva hallituksen esitys sai lausuntokierroksella täystyrmäyksen laajasti eri sidosryhmiltä, sillä yli 90 % lausuntopalvelussa esitystä kommentoineista piti sitä selkeästi ylimitoitettuna. Tuoreen tutkimustiedon valossa Suomessa autot ladataan pääosin kotona, ja julkisia latauspisteitä käytetään harvemmin.
Ympäristöministeriössä on syksyn ajan valmisteltu sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen velvoittavaa lainsäädäntöä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) perustuen. Ministeriön esitys latauspisteiden määrästä olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin on direktiivin perustasoa huomattavasti tiukempi. Jo yksin direktiivin perustaso (1 latauspiste) tarkoittaa olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin yli 50 000 latauspisteen verkostoa.
”Kannatamme hallituksen korkeatasoista ilmastopolitiikkaa, mutta lausuntokierroksen vahvasta viestistä johtuen hallituksen tulee mielestämme pitäytyä direktiivin perustasossa, jonka velvoite jo itsessään on laaja”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.
”Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka edellyttää maamme hallitukselta valtavasti erilaisia toimenpiteitä, jolloin laajemman hyväksyttävyyden saava sääntely loisi ilmastotyölle paremmat toimintaedellytykset”, Kiviniemi jatkaa.
Suomessa autot ladataan pääosin kotona
Autoalan tuoreen tutkimuksen mukaan suurimmalle osalle ladattavien autojen haltijoista lataaminen kotona ja työpaikalla riittää päivittäisiin ajoihin. Lataaminen kaupan toimipaikoissa on melko satunnaista, ja julkisten pysäköintilaitosten ja huoltoasemien latauspisteitä käytetään harvoin. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että ladattavien autojen käyttäjien ensisijaisissa toiveissa ovat kotilatausmahdollisuuksien parantaminen ja pikalatausasemien rakentaminen pääteiden varrelle.
”Kauppa on jo rakentanut ja haluaa edelleen rakentaa sähköautojen latauspisteitä sinne, missä niillä on kysyntää. Markkinaehtoisessa lähestymistavassa latauspisteitä rakennetaan oikea-aikaisesti, resurssitehokkaasti ja kulloinkin soveltuvinta teknologiaa käyttäen”, huomauttaa Kaupan liiton ympäristöasioiden johtava asiantuntija Marja Ola.
”Kauppa on jo rakentanut ja haluaa edelleen rakentaa sähköautojen latauspisteitä sinne, missä niillä on kysyntää.”
Hänen mukaansa julkisten perus- ja pikalatauspisteiden määrä on kehittynyt markkinaehtoisesti hyvää vauhtia, ja niiden lisäämiseen kohdistuvien toimien tulee olla pikemmin kannustavia kuin pakottavia.
Ylisääntely olisi maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden vastaista
Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön (MRL) perusperiaatteen mukaan vanhoja rakennuksia ei tarvitse muuttaa lain määräysten muuttuessa, vaan rakennus on hyväksytty käyttöön niiden määräysten nojalla, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupahakemuksen vireille tullessa. Energiatehokkuusdirektiivin velvoite latauspisteiden rakentamisesta olemassa oleviin rakennuksiin on ristiriidassa tämän periaatteen kanssa, ja aiheuttaisi rakennusten omistajille entistä kireämpiä vastuita.
Kauppa näkee, että MRL:n periaatteen noudattaminen on tärkeää myös turvallisuussyistä, sillä olemassa olevissa rakennuksissa, etenkin parkkihalleissa, sähköauton latauspisteen rakentaminen lisäisi suhteettomasti palokuormaa.
”Perustasoa noudattamalla myös kiinteistöjen omistajien kustannukset pystyvät vielä kohtuullisina, sillä enemmistö vanhoista kiinteistöistä välttyisi sähköremonteilta, jos latauspisteitä jouduttaisiin rakentamaan yksi tai korkeintaan muutama”, Marja Ola muistuttaa.
Kuva: 123rf
