Tietoisku: Lainsäädännön soveltaminen poikkeusolosuhteissa
Koronapandemia ja sen vaikutukset yritystoimintaan ovat saaneet aikaan keskustelua lainsäädännön soveltamisesta poikkeusoloissa. Yrityksissä on syytä muistaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä, siltä osin kuin hallitus ei poikkeustilalain tai muun säädöksen nojalla ole tilapäisesti toisin säätänyt, sovelletaan kuten normaalitilanteessa. Solmitut sopimukset on lähtökohtaisesti pidettävä myös olosuhteiden muuttuessa. Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto käsittelee teemaa yleisellä tasolla.
Asiakasmäärien ja samalla liikevaihdon romahdettua ovat monet yritykset ajautuneet vaikeuksiin, sillä kiinteät kulut eivät ole muuttuneessa tilanteessa kadonneet mihinkään. Kaupan alalla julkista keskustelua on käyty erityisesti vuokrakustannuksista. Kaikki vuokranantajat eivät ole joustaneet sopimuksista. Yhtäältä kaupan alan yrityksillä saattaa olla varastossa tai tilauksessa tuotteita, joita ne eivät nyt käytännössä pysty myymään ja joilla ei ole vastaavaa jälleenmyyntiarvoa enää koronakriisin loputtua. Tilausten muuttaminen tai peruuttaminen on voinut osoittautua hankalaksi.
Pandemia ja force majeure
Arvioitavaksi on tullut, täyttääkö koronakriisi force majeuren eli ylivoimaisen esteen kriteerit, jolloin sopimuksesta olisi mahdollista vetäytyä. Force majeure on yllättävä, ennalta-arvaamaton ja sopijapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva tapahtuma, joka estää sopimuksenmukaisen suorituksen tekemisen. Ylivoimainen este voi olla vaikkapa sota, epidemia, luonnonmullistus tai viranomaisen määräys. Sopimuksessa voi myös olla nimenomaisesti sovittu siitä, mitkä tilanteet katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi, ja miten näissä tilanteissa toimitaan.
Force majeuren soveltaminen nykyoloissa ei ole aivan yksiselitteistä. Kassavirran romahtaminen ei suoraan johdu valtiovallan tai viranomaisten sitovista määräyksistä, vaan ensi sijassa viranomaisten suosituksista ja kuluttajien varovaisuudesta eli kulutuskäyttäytymisen muutoksesta. Tulkinnanvaraa siis jää. Yleistä ohjetta force majeuren soveltumisesta ei voikaan antaa, vaan jokaista sopimusta on arvioitava omana kokonaisuutenaan. Ensi sijassa sopijapuolten on suositeltavaa pyrkiä sopimuserimielisyyksissä ratkaisuun sopimusteitse.
Sopimuksen kohtuullisuutta voidaan arvioida myös oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Sopimusehtoa on säännöksen mukaan mahdollista sovitella, mikäli olosuhteiden muuttuminen on tehnyt sopimuksen noudattamisesta kohtuuttoman. Olosuhteiden muuttumisesta on voitu myös nimenomaisesti sopia erikseen, kuten force majeuren osalta. Myös tässä tapauksessa pätee yllä todettu ohje – sopijapuolten tulee pyrkiä ratkaisuun sopimalla.
Yrityksillä voi olla vakuutusturvassaan niin sanottuja keskeytysvakuutuksia mm. epidemiatilanteisiin.
Vakuutusehtojen tulkinnasta tulee ensisijaisesti keskustella suoraan oman vakuutusyhtiön kanssa, sillä eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot poikkeavat toisistaan. Yleisesti ottaen vaikuttaa kuitenkin siltä, että vakuutusyhtiöiden epidemia- ja keskeytysvakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa koronaepidemiasta johtuvaa liiketoiminnan häiriintymistä.
Yrityslainsäädäntöä on noudatettava kriisistä huolimatta
Poikkeusoloissa voi ilmetä tarvetta yritystoiminnan nopeisiin muutoksiin. Sopimusoikeuden ohella yrityslainsäädäntöä mm. kilpailu-, kuluttajansuoja- ja tietosuojalainsäädännön alueella on kuitenkin edelleen noudatettava. Valvontaviranomaiset niin EU:n ja Suomen tasolla ovat tyypillisesti ilmoittaneet priorisoivansa koronakriisin aikana toimintaansa vain räikeimpiin rikkomuksiin, mutta sääntely itsessään ei ole muuttunut.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on todennut kilpailupuolen tiedotteessaan, ettei se puutu sellaiseen yritysten väliseen yhteistyöhön, joka on välttämätöntä tuotteiden riittävän saatavuuden turvaamiseksi. KKV kuitenkin ilmoittaa puuttuvansa poikkeustilan aikanakin tiukasti yritysten välisiin kartelleihin, joilla pyritään nostamaan hintoja kuluttajien vahingoksi. Niin ikään määräävän aseman väärinkäyttöön tullaan puuttumaan. Mikäli koronakriisin aikana yrityksillä ilmenisi tarvetta tehdä yhteistyötä, tulee kilpailuoikeudellinen riski arvioida normaaliin tapaan huolellisesti. Tulkintariskin kantavat aina yritykset itse. Ks. myös KKV:n tiedote yrityskauppavalvonnasta.
Tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut koronatilannetta koskien tiedotteet henkilötietojen käsittelystä viruksen leviämisen hillitsemiseksi sekä EU-tason viranomaisyhteistyöstä. Työpaikoilla työntekijän terveystietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, joiden tehtäviin se kuuluu. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt etukäteen tai määriteltävä ne tehtävät, joihin sisältyy terveystietojen käsittelyä. Terveystietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia. Jos organisaation työntekijällä todetaan koronavirus, työnantaja ei saa lähtökohtaisesti nimetä kyseistä työntekijää. Työnantaja voi informoida yleisesti muita työntekijöitä tartunnasta tai mahdollisesta tartunnasta ja ohjata heitä työskentelemään kotoa käsin.
Janne Koivisto on Kaupan liiton yrityslainsäädännöstä ja EU-edunvalvonnasta vastaava johtava asiantuntija.
Pääkuva: 123RF
