Osaamisesta huolehtimalla kohti digitaalista tulevaisuutta
Pandemian suljettua maailman on hyvä hetki paneutua digikaupan maailmaan. Miten suomalainen kauppa menestyy entistä paremmin kovan kilpailun digimaailmassa? Kuluttajat, yritykset ja organisaatiot tekevät entistä enemmän kauppaa digitaalisesti, ja koronakriisin myötä tämä trendi kiihtyy entisestään. Asiakkaat löytävät uusia väyliä tehdä hankintansa, ja osa heistä siirtyy pysyvästi digitaalisen kaupan puolelle.
Kaupan alalle menestymisen tärkein merkittävä tekijä on osaava työvoima. Kaupan liiton, Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Finanssiala ry:n jäsenyrityksilleen suuntaamasta kyselytutkimuksesta, palvelualojen osaajabarometrista selviää, että digitalisaatio on merkittävin megatrendi, joka vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan yritysten toimintakenttään.
On erityisen tärkeää, että osaava työvoima täyttää myös tulevaisuudessa yhteiskunnan ja yritysten tarpeet. Meillä Suomessa on kansainvälisesti erittäin laadukas koulutus- ja yrityssektori, mutta aina löytyy kehitettävää. Nostan seuraavaksi muutaman yleisen kehittämisehdotuksen ja lainsäädäntöön liittyvän edistysaskeleen, joiden myötä suomalainen digitaalinen kauppa menestyisi myös tulevaisuudessa.
Suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen on nostettava osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen keskiöön
Teknologinen kehitys ja osaamistarpeet kehittyvät alati nopeutuvalla tahdilla. Ei riitä, että oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuu laadukkaiden tutkintokokonaisuuksien kautta osaajia vaan myös jo työelämässä olevia ja tulevaisuuden osaajiin pitää panostaa. Tarvitsemme ketteriä ja lyhyitä osaamiseen päivittämiseen liittyviä koulutuskokonaisuuksia.
Korkeakouluille on luotava tehokkaammat kannustimet jatkuvaa oppimista tukevan koulutuksen lisäämiseksi, esimerkiksi rahoitusohjauksen kautta
Yliopistoissa on valtava tietomäärä, ja niistä olisi paljon ammennettavaa jo työelämässä olevien osaamisen tueksi. Tästä hyötyisivät niin korkeakoulut lisärahoituksen turvin, työntekijät päivitetyn ja mielenkiintoisemman työtehtävän kautta sekä tietysti yritykset, jotka saisivat enemmän irti nykyisestä työvoimastaan.
Oppilaitosyhteistyötä on lisättävä määrätietoisesti kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa
Niin yritysten kuin oppilaitosten on merkittävästi parannettava yhteistyötään. Oppilaitokset voisivat rahoitusohjauksen kannustamana tarjota enemmän työelämälähtöisiä jatkuvan oppimisen kokonaisuuksia. Yritysten on syytä laajentaa jo olemassa olevaa yhteistyötä ja samalla myös etsiä uusia yhteistyökumppaneita. Vain panostamalla osaavaan, laadukkaaseen ja tyytyväiseen työvoimaan voimme luoda tulevaisuuden menestystarinoita. Viranomaisten on selkeytettävä ohjeistuksiaan ja luotava entistä tehokkaampia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä koulutus- ja oppisopimuksen välille niin yrityksille kuin oppilaille kannustavamman sopimusmallin.
Koulutustarjonnan tulee olla yhä helpommin saavutettavissa digitaalisten alustojen kautta
Opiskelijan taustatietojen, osaamisen ja mielenkiinnon mukaan löytyvät opintokokonaisuudet voisivat tarjota yrityksille mahdollisuuden täsmäkouluttaa henkilöstöään, kun tieto olisi helposti saatavilla. Hienona esimerkkinä nostan valtiovarainministeriön AuroraAI:n, jonka avulla em. toimintoja olisi mahdollista toteuttaa. AuroraAIn pitäisi olla käytössä vuonna 2022. Lisätietoa AuroraAIsta >>
On varmistettava, että kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö kohtelee niin lokaaleja kuin globaaleja toimijoita tasapuolisesti
Digikauppa toimii kansainvälisen kilpailun kovassa pihdissä luonteensa mukaisesti. Tästä syystä on varmistettava, että kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö kohtelee niin lokaaleja kuin globaaleja toimijoita tasapuolisesti. Muun muassa puutteelliseen kuluttajaturvallisuuden ja kiertotalouden valvontaan olisi syytä panostaa, jottei vapaamatkustajia sallittaisi.
Kirjoittaja työskentelee Kaupan liiton ekonomistina.
