Hengityssuojainkoijareista kohti terveyden tulevaisuutta

Saatuani oman kahvini nieltyä ja ajatukset raiteilleen mietin, että hätä ja kiire saavat aikaan merkillisiä tilanteita. Korona on maailmanlaajuinen tragedia, kriisi, johon kukaan ei ole täysin varautunut. SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula sanoi joskus puheessaan, että kriisit paljastavat rakenteita; niitä, jotka on hyvä säilyttää, ja niitä, joista on hyvä luopua.

Se on minusta aina ollut hieno ajatus. Sen siivittämänä listasin muutaman asian, joita ehdottaisin harkittavaksi. Nyt koronakriisin aikanakin, mutta erityisesti sitten, kun pandemia on selätetty:

1. Terveydenhuollon perustehtävä olisi jälleen kirkastettava. Terveydenhuollon tehtävä on tuottaa ihmisille ja yhteiskunnalle terveyshyötyä, ei pelkkää säästöä. Säästämisen eetos on johtanut osaoptimointiin, jossa esimerkiksi osastoilla korvalampun suppiloita piilotetaan lukolliseen kaappiin hävikin välttämiseksi. En vain tiedä, miten korvalääkäri voi tutkia korvaa ilman kunnon työvälineitä. Aito ja toimiva hoitoketju voidaan rakentaa vain silloin, kun yhteisenä tavoitteena on ihmisen parempi terveys.

2. Julkisen hankinnan pitäisi olla osa julkisen sektorin vahvaa investointipolitiikkaa, joka ylläpitää monipuolista, elinvoimaista ja erikokoisten yritysten joukkoa sekä edistää innovaatioiden käyttöönottoa, TK-toimintaa ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta. Hanselin tämänkeväinen 50−60 miljoonan jättikilpailutus on hyvä huono esimerkki, joka lamauttaa normaalin toiminnan ja toimijat. Suomi tarvitsee tervettä kilpailua ja monipuolista markkinaa. Kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Tätä myös alueellisen, asiantuntevan julkisen hankinnan avulla tulee edistää.

3. Terveysteknologiassa on kyse ihmisten terveydestä. Se vaatii vahvaa osaamista ja koordinaatiota. Siksi terveysteknologia tulisi saada vahvaksi osaksi sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa ja suomalaista hyvinvointipolitiikkaa. Se, jos mikä, on terveyden tulevaisuutta. Terveysteknologia on ensisijaisesti terveydenhuollon – ihmisten terveyden – tekijä ja toissijaisesti elinkeinopolitiikan osa. Sama vahva osaamistavoite koskee myös terveysteknologian hankintoja. Vessapaperia osaa ostaa kuka tahansa, mutta sydämentahdistimen hankinta vaatii kliinikon apua.

4. Monimutkaisessa maailmassa yhteistyö on ainoa tapa pärjätä. COVID-19-kriisinkin jälkeen meille jää ratkottavaksi ikääntyminen, kestävyysvaje, syöpäsairaudet ja monta muuta asiaa. Pärjäämme pienenä kansana vain vahvalla yhteistyöllä ja eri tahojen osaamisen hyödyntämisellä. Ministeriöstä, eduskunnasta tai vaikka mummolasta saa kilauttaa kauppa- ja teollisuuskaverille, jos ja kun ei itse osaa tai tiedä. Suomen vahvuus on ollut talvisodan henki: kaveria ei jätetä. Ei jätetä nytkään, vaan on syytä istua samalle leirinuotiolle ja pohtimaan yhdessä, miten tästä selvitään ja miten rakennetaan hyvä tulevaisuus.

5. Suomen on oltava ja pysyttävä osana globaalia kauppaympäristöä ja EU:ta. Dystopia ja yksisilmäisyys ovat kurjia kumppaneita, joita pelko mukavasti ruokkii. Jos haluamme menestyä, meidän itsemmekin pitää pelata reilusti ja avoimesti. Esimerkiksi terveysteknologiassa korkea laatu, vaatimuksenmukaisuus ja potilaiden sekä käyttäjien turvallisuus ovat niitä asioita ja arvoja, joista kenenkään ei pidä tinkiä. Vientikin vahvistuu, kun olemme jo valmiiksi virittäytyneet kohti koko maailmaa.

Joku kysyi, onko tämä terveysteknologiamarkkina nyt sitten ihan villiä länttä. Vaikka aina joukkoon mahtuu pari koijaria, niin ei ole. Villi länsi ei sovi suomalaiseen luonteeseen. Jokunen vuosi sitten itsenäisyysjuhlien marssien aikaan huvituin siitä, että anarkistit olivat hakeneet kokoontumisluvan poliisilta. Helvetin enkelitkin sanoutuivat julkisesti irti näistä julkisuudessa olleista merkillisistä hengityssuojainkaupoista.

Sellaisiahan me suomalaiset oikeasti olemme. Sisukkaita. Suoraselkäisiä. Pidämme säännöistä. Rehellisyydestä. Siitä, että sana ja lupaukset pidetään. Hyvää suomalaisuutta ja itsetuntoa pitää vaalia. Meidän kaikkien, koska luottamuksen avulla voimme rakentaa hyvää. Suomelle ja suomalaisille.

Laura Simik on Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja. Sailab on Suomessa toimivien terveysteknologiayritysten yhteisö ja Kaupan liiton jäsenliitto.