Nopeasti täsmätukea ja turvallinen paluu arkeen
Pörssikurssien romahtamista ja talouden taantumaa vuonna 2020 osattiin oikeastaan kaikkialla odottaa. Niin on käynyt aina ennenkin, että sijoittajien ja muiden talouden toimijoiden luottamus pitkään jatkuneen kasvun ajan jälkeen katoaa ja ainakin osassa maailman maista kasvu hiipuu. Harva kuitenkaan arvasi sitä, että taantuma kohtaisi yhtä aikaa lähes koko maailmaa ja käynnistävä tekijä olisi koronan kaltainen pandemia.
Poikkeukselliseksi kriisin tekee myös sen kohdistuminen aluksi palveluihin. Ne ovat olleet talouskriiseissä yleensä vähintään sinnittelijöitä, mutta nyt on toisin. Vaarana on, että konkurssiviikate niittää juuri paljon työllistäviä palvelualan yrityksiä, kuten kauppaa. Muut toimialat seuraavat pahimmassa tapauksessa perässä.
Kriisin hoitamiseen maan hallitus on ryhtynyt kohtuullisen ripeästi, mutta volyymia ja nopeutta tarvitaan nyt lisää. Tähän mennessä tehdyt tukipäätökset eivät riitä. Lainapainotteiset tuet eivät ole kaupan alan yritysten näkökulmasta riittävän toimivia. Tämä kävi selvästi ilmi Kaupan liiton jäsenyrityksille kuun alussa tehdystä kyselystä.
Odotukset ovatkin kovat toukokuussa annettavaa valtion kolmatta lisätalousarviota kohtaan. Ensinnäkin kassakriisin kohdanneet yritykset tarvitsevat lisää suoraa tukea. Toiseksi suorissa tuissa tarvitaan sellaisia tukimuotoja, että niillä voidaan kattaa mm. maksettaviksi koituvia kiinteitä kustannuksia. Ehdollisten kehittämistukien sijaan on syytää ottaa mallia esim. muiden Pohjoismaiden vuokratuista. Tästä olemme moneen kertaan muistuttaneet ministereitä.
Tärkeää on myös, että yrityksille suunnattu tuki on toimialaneutraalia. Kaupan ala on itsessään hyvä esimerkki siitä, että kriisi kohtelee yrityksiä saman toimialan sisällä eri tavalla. Aivan kaikissa erikoiskaupoissa liikevaihto ei ole pudonnut lähelle nollaa, eivätkä kaikki päivittäistavarakaupan toimijat ole kasvattaneet myyntiään. Siksi tuen kohdentamisessa on tarkasteltava toimialojen sijaan koronasta kärsineitä yrityksiä.
Aivan yhtä tärkeää kuin löytää helpotusta akuuttiin kassakriisiin on luoda uskottava, turvallinen ja selkeästi viestitty tie kohti normaalioloja. Jos epävarmuuden sijaan näköpiirissä ovat selkeät päivämäärät, jolloin rajoituksia puretaan, ratkaisuja yksittäisen yrityksen kriisiin on helpompi löytää. Turvallisuuden takaajana suojavarusteiden riittävyys on keskeisessä roolissa. Niitä on oltava käytössä muuallakin kuin terveydenhuollossa. Tässä asiassa tarvitaan elinkeinoelämän ja ministeriöiden tiivistä yhteistyötä.
Mari Kiviniemi on Kaupan liiton toimitusjohtaja.
