Verotus asettaa tiukat raamit työntekijöiden verovapaalle palkitsemiselle
Koronakriisi on saanut monet yritykset pohtimaan keinoja, joilla muistaa tai palkita työntekijöitään hyvästä suoriutumisesta haastavan kevään jälkeen. Toisin kuin merkkipäivälahjat, tällainen palkkio rinnastetaan verotuksellisesti palkan maksamiseen, josta työnantajan pitää tilittää niin sivukulut kuin verotkin.
Työnantaja voi halutessaan palkita työntekijät esimerkiksi lahjakorteilla, joilla nämä saavat hankkia erilaisia tavaroita tai palveluja.
”Verotukselliset näkökulmat on kuitenkin otettava huomioon aina, kun työntekijä saa työnantajalta rahanarvoisen lahjan tai palkkion”, muistuttaa Kaupan liiton johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen.
Verotuksessa työntekijän palkitseminen työsuorituksen perusteella rinnastetaan normaalin palkan maksamiseen.
”Palkitseminen liittyy työsuoritukseen, jos työntekijä saa palkkion tai lahjan esimerkiksi hyvin suoritetusta työtehtävästä tai jaksamisesta haastavassa työtilanteessa. Verokäsittelyn kannalta sillä ei ole merkitystä, koskeeko palkitseminen yksittäistä työntekijää vai isompaa työntekijöiden joukkoa. Myöskään lahjan tai palkkion arvolla ei ole merkitystä”, Jääskeläinen täsmentää.
”Kun lahja tai palkkio rinnastetaan verotuksessa palkkaan, työnantajan on määritettävä sille euromääräinen arvo, josta on maksettava palkan tapaan normaalit sivukulut ja verot.”
Kaikki lahjat eivät ole verollisia
Työnantaja voi muistaa työntekijöitään verovapaasti merkkipäivälahjalla tai muulla vähäisellä lahjalla.
”Työnantajalla pitää olla verovapaan merkkipäivälahjan antamiselle selkeä käytäntö, joka koskee kollektiivisesti koko henkilökuntaa. Lahjan voi antaa esimerkiksi hääpäivän, pitkäaikaisen palveluksen, eläkkeelle siirtymisen tai 40-, 50-, 60- ja 70-vuotissyntymäpäivän perusteella”, Jääskeläinen muistuttaa.
”Verovapaan merkkipäivälahjan kohtuullinen arvo on enintään työntekijän 1−2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä. Lahja ei voi olla rahaa”, hän lisää.
Verovapailla muilla vähäisillä lahjoilla tarkoitetaan puolestaan sellaisia työnantajan kollektiivisesti koko henkilökunnalle antamia pieniä muistamisia, joiden arvo on enintään 100 euroa. Jos vähäisiä lahjoja on annettu vuoden aikana useita, niiden arvot lasketaan yhteen; verovapaus edellyttää, että lahjojen yhteisarvo on enintään 100 euroa.
”Verohallinnon mukaan verovapaalla vähäisellä muulla lahjalla tarkoitetaan käytännössä jouluna koko henkilökunnalle annettavia pieniä muistamisia tai esimerkiksi läksiäislahjoja. Vähäistä muuta lahjaa ei voi antaa työntekijälle suoraan rahana”, Jääskeläinen valottaa.
Lahjakortteina annettujen verovapaiden merkkipäivälahjojen tai muiden vähäarvoisten lahjojen tulee olla yksilöityjä. Lahjakortin käyttö tulee olla rajattu siten, että sillä ei voi ostaa mitä tahansa tavaroita tai palveluja. Oleellista on, että työnantaja on ennalta rajannut lahjakortin käyttökohteen tiettyyn paikkaan ja tiettyyn rajattuun valikoimaan.
Kuva: 123RF
