Tarvitsemme rohkeutta ja uskoa investoida tulevaisuuteen
Elämme erikoista ajanjaksoa. Koronatilanne aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta ja hämmennystä, eikä paluuta normaaliin ole vielä näköpiirissä. Meille rakentamisen ja rakennustarvikekaupan parissa töitä tekeville tilanne on kuitenkin näyttäytynyt toistaiseksi monia muita toimialoja valoisampana.
Alan yritykset ovat pystyneet reagoimaan viruksen vaikutuksiin nopeasti. Poikkeustilanne on avannut tietä myös uusille tuoreille ajatuksille ja palvelumalleille. Esimerkiksi rakennustarvikekaupassa verkkopalveluja on kehitetty, palveluja tuotu lähemmäs asiakasta ja asiointi- ja kuljetusmahdollisuuksia monipuolistettu. Vaihtoehtoiset asiointimallit ovat mahdollistaneet turvallisen kaupankäynnin, tarvittaessa lähes kokonaan ilman kontakteja. Näin työmaat ja tuotanto ovat pysyneet käynnissä ja hankkeet edistyneet aikatauluissaan.
Rakentamisen vuodesta ennakoidaan kokonaisuudessaan kohtuullista. Aloitukset ovat kesän jälkeen kuitenkin kääntyneet laskuun, ja vaikka varsinaista romahdusta ei ennakoida tulevan, hiipuminen tulee näkymään viimeistään ensi vuonna. Rakennusteollisuus RT:n elokuussa teettämään koronakyselyyn vastanneista yrityksistä 64 prosenttia piti tilaajien lykkäämispäätöksiä todennäköisinä, ja lähes kaksi kolmesta vastaajasta arvioi asuntotuotantoon vaikuttavan hankerahoituksen saatavuuden vaikeutuvan jatkossa.
Rakentamisen toimiala kohtaa suhdannevaikutukset muita toimialoja myöhemmin. Jatkossa markkinatilanne on myös rakentamisen osalta epävakaampi. Ilman täsmätoimenpiteitä Suomen yleinen talouskehitys ja näkymät tulevat heijastumaan myös rakentamiseen ja rakennustarvikekauppaan. Varovaisuus investointeihin näkyy ja tulevaisuuden tahtia määrittävät kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen.
Koronatilanne ei ole poissa päiväjärjestyksestä, emmekä tiedä, montako aaltoa edessämme vielä on. Vaikka rakennusalan tulevaisuutta on nyt vaikea hahmottaa, siihen on samalla mahdollisuus vaikuttaa. Ihmisten tarpeet eivät ole kadonneet, asuminen säilyy tulevaisuudessakin yhtenä ihmiselämän ykkösasioista, eikä koronakriisi vähennä esimerkiksi uusien asuntojen tarvetta.
Rakentaminen on paikallista taloudellista aktiivisuutta laajasti tukeva ja työllistävä toimiala. Hallitukselta kaivataan nyt vahvoja toimenpiteitä ja päätöksiä toimialan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Hyvä ja toimiva, taloutta elvyttävä työkalu olisi esimerkiksi kotitalousvähennys, joka puolitettiin viime vuonna. Nyt on viimeistään oikea aika nostaa kotitalousvähennyksen taso vähintäänkin entiselleen pitämään yllä toimialan työllisyyttä ja aktiivisuutta. Kotitalousvähennyksen palauttaminen virkistäisi nopeasti alan työllisyyttä, kauppaa ja teollisuutta.
Hallitus on haastavassa tilanteessa ja samalla avainasemassa, jotta talouden rattaat pysyvät pyörimässä. Toimenpiteitä on punnittava ja päätöksiä paalutettava terveyden ja turvallisuuden, mutta myös talouden näkökulmasta. Rakentamiseen suunnatuilla panostuksilla olisi laajasti elvyttävä vaikutus. Ala tarvitsee kannusteita, joilla investoinnit korjaus-, perusparannus- sekä uudisrakentamiseen saatetaan pikaiseen vauhtiin ja valamaan ihmisiin ja yrityksiin rohkeutta ja uskoa investoida tulevaisuuteen.
Harri Päiväniemi on STARK Suomen toimitusjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen jäsen.