Kaupan terveiset budjettiriiheen: Sähköveron alennuksella tukea kaupan kilpailukyvylle ja alan ilmastotyölle
Suomessa toimiva kauppa kamppailee alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Budjettiriihessä hallituksen tulee pohtia kaikkia keinoja yritysten ja työn tukemiseksi. Kaupan sähköveron vaiheittainen alentaminen teollisuuden tasolle parantaisi merkittävästi kaupan toimialan kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Kaupan prosessien sähköistäminen on yksi merkittävimmistä toimista alan tavoitellessa hiilineutraaliutta, joten sähköveron alentaminen on keskeinen tekijä myös alan ilmastotyössä.
Palvelusektori maksaa Suomessa yli kolme kertaa kalliimpaa sähköveroa kuin teollisuus.* Ero palvelusektorin ja teollisuuden maksaman sähköveron välillä kasvanee taas ensi vuonna, sillä valtiovarainministeri Matti Vanhasen ehdotuksessa vuoden 2021 talousarvioksi teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n minimitasolle.
”Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala paitsi työllisten määrällä myös bruttokansantuotteella mitattuna. Yhteiskunnan kannalta ei ole samantekevää, miten kaupalla menee, sillä toimiala luo varallisuutta, hyvinvointia ja menestystä Suomeen”, muistuttaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.
Teollisuuden edullisempaa sähköveroa on tyypillisesti perusteltu toimialan kansainvälisellä kilpailutilanteella. Verkko- ja etäkaupan globaali luonne on kuitenkin muuttanut merkittävästi myös kaupan toimintaympäristöä. Muun muassa automatisoidut kaupan logistiikkakeskukset ovat energiaintensiivisiä, jolloin kotimaisen kaupan sähköveron vaiheittainen alentaminen teollisuuden tasolle parantaisi merkittävästi kaupan toimialan kansainvälistä kustannuskilpailukykyä, sillä yrityksille sähkön kokonaiskustannus on merkittävä kilpailutekijä.
Kotimaisen kaupan alan epäreilu kilpailuasema kansainvälisessä vertailussa korostuu entisestään sähköveroa korotettaessa. Koska kuluttajat ja kauppa kuuluvat samaan veroluokkaan, nostavat kaikki kuluttajien sähköveron korotukset samalla myös kaupan alan ja koko muun palvelusektorin sähköstä maksamaa hintaa.
”Kansainvälinen verkkokauppa tuo Suomessa toimivalle kaupalle yhä enemmän kilpailua rajojen yli. Sähköveron alennus on tarpeen, jotta suomalainen kauppa olisi kustannuskilpailukykyinen”, Kiviniemi sanoo.
Kaupan alan investointeja päästöttömään energiantuotantoon on mahdollista tukea korottamalla pientuotannon ylärajaa EU:n sallimiin rajoihin
Suomen hiilineutraaliustavoitetta ei saavuteta, ellei kaikkia kustannustehokkaita uusiutuvan energian tuotantopaikkoja oteta käyttöön. Kaupalla on paljon hyödyntämätöntä katto- ja maapintaa, joka voidaan valjastaa uusiutuvan energian tuotantoon, ja näitä investointeja voitaisiin tukea sähkön pientuotannon verovapautta laajentamalla. Käytännössä vapautus sähköverosta tarkoittaa sitä, että pientuottaja saa käyttää tuottamansa sähkön itse tai luovuttaa sen toiselle kulutettavaksi verottomasti.
Suomen kannattaisi ehdottomasti nostaa pientuotannon yläraja EU:n sallimalle tasolle.
Sähkön verovapaalle pientuotannolle asetettu yläraja ei tällä hetkellä kannusta toimijoita satsaamaan esimerkiksi omiin aurinko- tai tuulivoimaloihinsa. Nykyisin sähkön pientuottaja on Suomessa vapautettu sähköverosta, kun tuotantolaitoksen vuosituotanto on enintään 800 MWh. EU-asetus kuitenkin mahdollistaisi sähkön pientuotannon ylärajan merkittävän korottamisen, nykyisellä sähkön hinnalla jopa 2900 MWh:iin.**
”Suomen kannattaisi ehdottomasti nostaa pientuotannon yläraja EU:n sallimalle tasolle, ja tukea siten kaupan alan investointeja päästöttömään energiaan. Ja mikäli kaupan sähkövero laskettaisiin vähitellen teollisuuden tasolle, olisi vuosituotannon rajaa mahdollista nostaa vieläkin korkeammalle”, Kiviniemi toteaa.
Lisätietoja: Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
Tutustu myös Uusiutuva kauppa 2035 -hiilitiekarttaan >>
*Teollisuus ja palvelusektori maksoivat sähköverosta yhtä paljon veroa vielä vuoden 1997 energiaverouudistukseen asti. Energiaverouudistuksen myötä sähkövero porrastettiin kahteen veroluokkaan siten, että teollisuus maksoi sähköverosta palvelusektoria vähemmän. Sähkövero on porrastettu kahteen veroluokkaan:
veroluokka I: hinta 2,79372 snt/kWh (sis. alv 24 %)
veroluokka II: hinta 0,87172 snt/kWh (sis. alv 24 %)
** Yrityksille annettavaa tukea rajoittaa vähämerkityksistä eli niin sanottua de minimis -tukea koskeva komission asetus (1407/2013), jonka mukaan yritys voi saada de minimis -tukea enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Kaupan ala ja muut palveluyritykset kuuluvat teollisuudesta poiketen sähköveron 1-luokkaan, jossa sähköveroa maksetaan 2,253 snt/kWh. Tällä sähkön hinnalla nykyistä vuosituotannon rajaa olisi mahdollista nostaa de minimis -tukea koskevan EU-asetuksen sallimissa rajoissa 2 900 MWh:iin.
