Analyysi: Euroopan komission puheenjohtaja valoi tulevaisuudenuskoa – linjapuheessa mukana myös huolestuttavia nostoja
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käsitteli eilisessä linjapuheessaan koronapandemian hoitoa, ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia. Vaikka puhe unionin tilasta keskittyy perinteisesti laajempiin teemoihin, oli sekaan ripoteltu tietoa myös sellaisista yritysten toiminnalle merkittävistä hankkeista, joiden medianäkyvyys on vähäisempää ja joihin liittyy huolia suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Vuodesta 2010 lähtien komission puheenjohtajalla on ollut tapana pitää puhe unionin tilasta (State of the Union Address) Euroopan parlamentin syyskauden ensimmäisessä täysistunnossa. Puhe on kuitenkin suunnattu laajemmalle yleisölle ja luotaa tavallisesti sekä ajankohtaisia, koko EU:n kannalta merkityksellisiä aiheita, että poliittisia prioriteetteja seuraavalle vuodelle.
Koronaviruspandemiaan ja sen hoitoon Euroopassa keskityttiin heti aluksi. Ursula von der Leyen (VDL) peräänkuulutti lisää toimivaltaa EU:lle ja parempaa jäsenmaiden välistä koordinaatiota terveysasioissa. Hän kävi myös läpi suunnitelmia NextGenerationEU:n eli 750 miljardin euron koronaelvytysvälineen käytöstä.
Kaupan alan kannalta positiivista on, että komissio haluaa karsia hallinnollista taakkaa – Brysselin jargonilla “cut the red tape” – ja edellyttää jäsenmaiden purkavan liikkumisvapauden rajoitukset, joita asetettiin koronaan vedoten. Vaikka VDL ei erikseen maininnut tavaroiden vapaata liikkumista, myös siihen kohdistui rajoituksia pandemian nopeimman leviämisen vaiheessa, kun jäsenmaat pysäyttivät suojavarusteita rajoille. Sisämarkkinat onkin pistettävä toimimaan mahdollisimman saumattomasti, jotta Euroopan talous saadaan elpymään.
Puheeseen mahtui myös suomalaisen elinkeinoelämän ja työnantajien näkökulmasta huolestuttavia nostoja, joskaan ei täysin uusia sellaisia. Näitä olivat eritoten lokakuussa annettava esitys eurooppalaisista minimipalkkapuitteista, joka rapauttaisi pohjoismaisia työmarkkinajärjestelmiä, sekä esitys nk. digiverosta, jos neuvottelut OECD/G20-tasolla eivät johda komissiolle kelpaavaan lopputulokseen.
Ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä EU:n ulkosuhteet ylipäätään saivat runsaasti huomiota osakseen. EU:n pitäisi ottaa johtava rooli WTO:n ja WHO:n uudistamisessa ja halua transatlanttisten suhteiden parantamiseen löytyy. Mainituksi tuli myös eurooppalaisten toimijoiden pääsy Kiinan markkinoille ja vastavuoroisuuden lisääminen. Valitettavasti tavaroiden verkkokauppaa haittaavaa kiinalaisten toimijoiden epäreilua kilpailuetua ja EU:n kuluttajansuojanormien noudattamisen tärkeyttä ei mainittu. Ison-Britannian osalta VDL tyytyi Thatcheria lainaten toteamaan, että kansainvälisistä sopimuksista on tavattu pitää kiinni.
Jo ennen puhetta mediassa liikkui tietoja siitä, että komissio aikoo esittää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen tiukentamista 40 prosentista 55 prosenttiin, kuten kävikin. Tavoite nollapäästöistä vuonna 2050 säilyy ennallaan. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että töitä tehdään hartiavoimin. Kaupan alaa koskettavat esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja energiaverotuksen uudistamiseen tähtäävät toimet sekä EU-rahoituksen kanavointi kiertotalouteen.
Von der Leyenille puhe unionin tilasta oli ensimmäinen laatuaan ja osui varsin haastavaan ajankohtaan koko EU:n historiassa. Ei siis ollut yllätys, että hän puhui pitkään ja polveilevasti ja pyrki valamaan tulevaisuudenuskoa kuulijoihin. Puheen pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täällä.
Ilari Kallio työskentelee EU-edunvalvonnan ja yrityslainsäädännön johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa.
Kuva: Marjo Koivumäki / Studio Apris Oy
