Kaupalla on käänteentekevä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Suomen hiilijalanjäljestä noin 66 prosenttia aiheutuu kotitalouksien valinnoista (Syke 2019). Tästä leijonanosa menee tavalla tai toisella kaupan kautta, ja myös osa lopuista 34 prosentista, jotka muodostuvat julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä, menee tavalla tai toisella kaupan eri toimijoiden kautta. Kauppa on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä Suomessa, että globaalisti, ja kauppa voi omilla toimillaan auttaa asiakkaitaan merkittävästi heidän hiilijalanjälkiensä pienentämisessä. Näistä toimista syntyy kaupan hiilikädenjälki. Hienoa, että myös tämä on keskeinen osa Kaupan vähähiilisyystiekarttaa.

Ensiksi tarvitaan CO2-merkinnät. Jos kauppa tekee näkyväksi myymiensä tuotteiden ilmastovaikutuksen esimerkiksi hiilijalanjälkimerkintöjensä avulla, osaavat asiakkaat tehdä helpommin ilmaston kannalta kestävämpiä valintoja. Tähän on jo runsaasti halukkuutta sekä yksityisellä että yrityspuolella, mutta vielä ei ole tarjolla tarpeeksi tietoa tuotteiden ”kyljessä”. Olen pohdiskellutkin, miten tällainen tieto tulisi esittää? CO2-vaikutus per gramma tai kilo olisi luontevasti tarkka tieto, mutta kuluttajille saattaisi riittää sellainenkin esitystapa, jolla kuvaamme kodinkoneiden tai rakennusten energialuokkia 5−10-asteikolla. Toivon, että tällaisia merkintöjä edistettäisiin nopeasti myös EU-tasolla.

Vähähiilisistä valinnoista pitää ja kannattaa palkita. Etelä-Korea on hyvä kirittäjä. Siellä on kehitetty kulutuspohjaisia ilmastotoimia jo pitkään, ja noin 2 000 tuotteella oli CO2-merkki jo pari vuotta sitten (Keiti). Näiden merkkien pohjalta on kehitetty erilaisia kannustinmekanismeja, ja useat pankit ovat ottaneet käyttöönsä Green Credit Cardin, jolla asiakkaita voidaan palkita kestävistä valinnoista (Tyrväinen, Sitra). Korttia käyttää yli 15 miljoonaa kansalaista, edustaen yli 55 prosenttia ekonomisesti aktiivisesta väestöstä. Samantyyppisiä hankkeita on käynnistynyt myös Suomessa ja EU:ssa, ja toivon, että tällaisia ominaisuuksia tulisi nopeasti käyttöön sekä kaupan että pankkien järjestelmiin.

Neuvonnalla on tärkeä merkitys asiakkaiden vähähiilisiin valintoihin opastamisessa. Suomessa on tarjolla hyviä ilmastomyönteisiä ja kustannustehokkaita valintoja kaikissa keskeisissä kategorioissa: muun muassa energiaan, liikkumiseen ja ruokaan liittyen. On tuotteita, joiden valinnassa kaupan henkilöstö osaa avustaa hyvin, mutta ei kaikissa tilanteissa mielestäni vielä aina riittävästi. Perheemme on ajanut vähäpäästöisillä, sähkö- tai bioautoilla jo yli kymmenen vuotta – nyt jo neljäs auto käytössä. Erään vähäpäästöisen auton hankinnan yhteydessä myyntihenkilö suositteli voimakkaasti luopumaan tämän uudentyyppisen auton hankinnasta tarjoten sen sijaan perinteistä, fossiilista polttoainetta käyttävää autoa. Olin kuitenkin työnikin puolesta sen verran perehtynyt asiaan, että osasin välittää oikeata tietoa myös myyjälle. Tästä sainkin häneltä kiitokset; hän ei vaan ollut yksinkertaisesti vielä tutustunut uusien ajopelien ominaisuuksiin. Mietin kuitenkin, että kuinkahan moni henkilö, joka ei ole ilmastoekspertti, olisi hankkinut vastaavassa tilanteessa vähäpäästöisen auton?

Tänään 21. syyskuuta vietämme Nollapäästöpäivää, jonka teemana ovat kansalaisten ilmastotoimet. Useat Climate Leadership Coalitionin jäsenet ovat aktiivisesti mukana ja järjestävät tilaisuuksia ja kampanjoita päivän aikana. Haastan myös Kaupan liiton jäsenineen mukaan ja pohtimaan vaikkapa tiimeittäin, miten asiakkaiden ilmastomyönteisiä valintoja voitaisiin tukea nykyistä paremmin ja mitä itse kansalaisena voisi tehdä asian eteen vaikkapa seuraavan vuoden aikana. Hyvää Nollapäästöpäivää!

Jouni Keronen on Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja. Lisätietoa Nollapäästöpäivästä täältä. Kaupan liitto on CLC:n jäsen.