Yritysten kustannustuen toimialarajausta ja hakemisen perusteita joustavoitettava
Yritysten määräaikaista kustannustukea koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa talousvaliokunnan käsittelyssä. Kaupan liitto pitää lakiesitystä hyvin tervetulleena ja toivoo sille pikaista käsittelyä, mutta näkee siinä vielä muutettavaa, jotta kustannustuki saavuttaisi sitä kipeimmin tarvitsevat yritykset mahdollisimman hyvin.
Kustannustuen toimialarajaus on hyvin ongelmallinen, sillä eri toimialojen sisällä on suuria yrityskohtaisia eroja.
”Kaupan alalla toimii lukuisia yrityksiä, joiden toimiala ei ole valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen tukikelpoisten toimialojen joukossa, mutta jotka ovat kärsineet koronapandemiaan liittyvästä liikevaihdon laskusta merkittävästi”, muistuttaa Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo.
Tästä esimerkkeinä ovat useat päivittäistavarakaupan yritykset, jotka sijaitsevat liikenteen solmukohdissa, toimistoalueilla, turistikohteissa tai valtiorajojen läheisyydessä. Myös alkoholi- ja muiden juomien tukkukaupan alalla toimivien yritysten liikevaihto on laskenut merkittävästi, kun myynti ravintoloille on vähentynyt voimakkaasti ravitsemusliikkeitä koskevien rajoitusten seurauksena. Kyseinen toimiala ei ole ollut kustannustuen piirissä.
Erityisen painavia perusteita tuelle on joustavoitettava
Kaupan liiton tietojen mukaan kustannustuen toimialamäärittelyyn liittyvää mahdollisuutta tuen hakemiseen erityisen painavilla perusteilla, ns. poikkeuspykälällä, on tähän mennessä tulkittu erittäin tiukasti, eikä tukea ole anomuksista huolimatta myönnetty kaupan alan yrityksille, jotka eivät toimi valtioneuvoston asetuksen mukaisilla tukikelpoisilla toimialoilla.
”On erittäin tärkeää, että poikkeuspykälää eli erityisen painavia perusteita tuen hakemiseen joustavoitetaan”, Hiilamo huomauttaa.
Tällä hetkellä hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan ainoastaan erityisen painaviksi syiksi julkisoikeudelliset rajoitukset ja kirjalliset määräykset. Kaupan liiton mukaan erityisen painaviksi syiksi tulisi lukea myös viranomaissuositukset, kuten etätyösuositus, jotka vaikuttavat suoraan lukuisten yritysten toimintaan toimialasta riippumatta.
”Etätyösuosituksella on ollut erityisesti kaupan alaan suuria vaikutuksia, esimerkiksi muotikaupassa ja paperi- ja toimistotarvikkeiden vähittäiskaupan alalla, joka ei toimialana ole kuulunut kustannustuen piiriin”, Hiilamo sanoo.
Kustannustuen enimmäismäärä ei riitä paljon työllistäville
Kustannustuen enimmäismäärä on asetettu 500 000 euroon aikaisemman kustannustuen mukaisesti. Käytännössä yritykset, jotka kustannustuen ensimmäisen vaiheen yhteydessä saivat tukea enimmäismäärän, voivat saada uutta tukea viiden kuukauden ajanjaksolta yhteensä 300 000 euroa EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen 800 000 euron enimmäismäärän takia.
Tämän seurauksena osa tukeen oikeutetuista yrityksistä ei tule saamaan kustannustuesta riittävää apua vaikeaan taloudelliseen tilanteeseensa.
”Kustannustuen enimmäismäärään liittyvä ongelma koskee erityisesti paljon työllistäviä ja runsaasti alihankintapalveluja käyttäviä yrityksiä”, Hiilamo toteaa.
Jotta riittävää tukea olisi sitä tarvitseville ja tukeen oikeutetuille yrityksille tarjolla, tulisi Kaupan liiton mielestä eri tukien yhteensovittamisessa soveltaa EU:n tilapäisten valtiontukisäännösten kulloinkin voimassa olevaa ylärajaa. Mikäli koronapandemia vielä pitkittyy ja yritysten kustannustuki saa jatkoa, tulisi hyödyntää EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen sallimia muita tukimuotoja, kuten tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin.
Lisätietoja: Simo Hiilamo, edunvalvontajohtaja, Kaupan liitto, 050 350 7564, etunimi.sukunimi@kauppa.fi
