Kansainvälistyminen on suomalaisen kaupan elinvoimaisuuden eliksiiri
Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
Koronarokottaminen on elinvoimaisuuden perustaa. Rokotejonossa ensimmäisinä ovat luonnollisesti terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijät, ikääntyneet ja riskiryhmien edustajat. Kaupalla on keskeinen rooli huoltovarmuuden varmistajana niin ruoanjakelussa kuin logistiikassa, samoin laajemminkin monilla kansalaisten toimivan arjen mahdollistavilla alueilla. Siksi kauppojen työntekijät on syytä kytkeä mukaan rokotejonoon heti ensimmäisen vaiheen rokotettavien jälkeen.
Korona-aaltojen rinnalla kuohuu digikaupan yhä vahvistuva virta. Sen synnyttämät uudet uomat muuttavat kauppaa todennäköisesti pysyvästi. Mutta kenelle tämä virta kuljettaa elinvoimaa?
Suomalaisen kaupan vahva digitalisoituminen oli viime vuoden alkupuolella julkaistun Kaupan liiton verkkokauppaselvityksen ilouutisia. Kehitys on ollut viime vuosina nopeaa: osuus digitaalisesti myyvistä vähittäiskaupoista kasvoi Suomessa vuosina 2017–2018 Euroopan maista eniten, lähes 14 prosenttia. Elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden verkkokauppa oli rajussa kasvussa jo ennen koronaa.
Selvityksen huonompi löydös oli se, ettei verkkomyynti tavoittanut vielä kansainvälistä asiakaskuntaa. Olimme yksi vähiten ulkomaille myyvistä Euroopan maista mm. Puolan ja Unkarin ohella.
Kaupan tulevaisuus on monikanavaisessa Omni Channel -mallissa. Kivijalka ja verkko yhdistyvät saumattomaksi palvelukokemukseksi, jota jatkuvasti kehitetään. Kivijalka tarjoaa omat mahdollisuudet erilaisille palveluille, ja verkossa mm. virtuaalitodellisuus, koneoppinen ja Big datan hyödyntäminen siivittävät arkipäivää ja kehitysaskeleita.
Verkkokaupan kasvu ei anna myöskään syytä soittaa kivijalkakaupan kuolinkelloja, sillä vielä pitkän aikaa suurin osa kaupasta – tällä hetkellä jopa 90 % – tehdään kivijalassa. Ihmiset haluavat asioida ihmisten kanssa.
Kotimaisella verkkokaupalla on erinomaiset mahdollisuudet paitsi vahvistua kotimaan markkinoilla myös kansainvälistyä. Omilla vahvoilla ja vastuullisilla brändeillä ja tuotteilla voi erottua myös kansainvälisessä kilpailussa.
Elinvoimaisuuden ykköseliksiiri suomalaiselle kaupalle on kansainvälistyminen. Jos suomalaiset kaupat haluavat olla kaupan eturintamassa, on maailmalle mentävä.
Yhteiskunta ja päättäjät voivat tukea kotimaisen kaupan ponnisteluja monin tavoin. Kaupan esteiden purkua pitää jatkaa ja luoda yhtenäiset pelisäännöt kansainvälisen kilpailun kentälle. Myös ketteryyttä tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Paikallisen sopimisen tulee olla arkipäivää ja työrauhajärjestelmä päivittää nykyaikaan.
Nyt on aika jatkaa uusien palvelujen ja toimintamallien kehittämistä. Tälle vuodelle eri tahot ennustavat 2,5–3,5 prosentin yksityisen kulutuksen kasvua. Otetaan siitä oma osamme ja vahvistetaan yhdessä suomalaisen yhteiskunnan ja kaupan elinvoimaisuutta.
Kauppaneuvos Harri Broman on Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja ja perheomisteiseen Broman Group -konserniin kuuluvan Motonet Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Broman Group -konserniin kuuluvat Motonet- ja AD VaraosaMaailma -kauppaketjut, teknisen tukkukaupan maahantuontiyritys Finntest sekä logistiikkakeskus Broman Logistics.
