Palvelualan sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle mahdollistaa kaupan hiilineutraaliuden 2035
Palveluiden sähköverotason palauttaminen edistäisi kaupan alan sähköistymistä, vaikuttaisi merkittävästi alan hiilijalanjälkeen ja mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Myös kovassa kansainvälisessä kilpailussa olevan suomalaisen kaupan kilpailukyky paranisi.
Uusiutuva kauppa 2035 -tiekartan tavoitteena on, että suomalainen kauppa on toimialansa globaali ilmastoedelläkävijä ja saavuttanut hiilineutraaliuden vuonna 2035. Yksin kauppa ei tätä kuitenkaan pysty saavuttamaan, vaan ala tarvitsee kannustimia investointeihin ja uusia veroratkaisuja.
Kaupan alan sähköistymisellä voidaan selkeästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Alhaisempi sähköverokanta nopeuttaisi kaupan alan sähköistymistä ja siten hiilineutraaliutta entisestään, selviää Kaupan liiton teettämästä kaupan alan sähkönkäyttöselvityksestä, joka tehtiin osana kaupan vähähiilisyystiekartan toimenpanoa. *
Ennen vuotta 1997 koko elinkeinoelämä oli samassa sähköverokannassa. Vuonna 1997 hallitus päätti porrastaa sähköveron kahteen veroluokkaan korottaakseen valtion tuloja. Tämän myötä palvelualojen sähkövero nostettiin korkeampaan veroluokkaan.
”Nykyhallituksen asettamaa hiilineutraalisuustavoitetta 2035 ei kaupan alalla saavuteta, jos toimialoja ei kohdella tasapuolisesti. Tavoite vaatii tuekseen kaikkien alojen päästövähennystoimia ja niiden mahdollistamista”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi muistuttaa.
Suomessa toimiva kauppa on ollut jo pitkään uusien haasteiden edessä ja kovassa kansainvälisessä kilpailussa teollisuuden tapaan. Tämä on selkeä peruste palauttaa kaupan ala sähkön verotuksen osalta samalle viivalle teollisuuden kanssa.
”Yhteiskunnan kannalta ei ole samantekevää, miten kaupalla menee, sillä kauppa luo varallisuutta, hyvinvointia ja menestystä Suomeen. Kaupan alan hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta kannattaa kantaa huolta”, Kiviniemi sanoo.
Sähköistyksellä saavutettava päästöhyöty on yli 8-kertainen
Kaupan liiton teettämän selvityksen mukaan kaupan alan sähköistymisellä pystytään selkeästi pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköistyksellä saavutettava päästöhyöty on yli 8-kertainen suhteessa lisääntyvän sähkönkäytön aiheuttamiin päästöihin.
Palvelualojen sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle kannustaisi toimijoita hiilijalanjälkeä pienentäviin investointeihin. Sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, mikä tarkoittaa lämmityksessä erityisesti kaukolämpöä ja logistiikassa fossiilisten polttonesteiden kuten dieselin käyttöä. Suurempia päästöhyötyjä voidaan saavuttaa käyttämällä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Kaupan oman uusiutuvan energian tuotanto on merkittävää ja kasvaa vuosittain.
”Kaupan ala on myös merkittävästi ja markkinaehtoisesti edistänyt sähköistä liikennettä rakentamalla latausasemia ympäri Suomen. Tätä kehitystä yhdessä muun sähköistyksen kanssa voidaan edelleen nopeuttaa palauttamalla sähkövero teollisuuden tasolle”, Kiviniemi toteaa.
Alhaisemman sähköveron vaikutus on pieni suhteessa koko kaupan alan verokertymään
Kaupan alan työllisyys- ja verovaikutus valtion talouteen on merkittävä. Vuonna 2019 kaupan alan yhteisöjen tuloverokertymä oli 800 miljoonaa euroa, ja kauppa tilitti valtiolle arvonlisäveroa 8,7 miljardia euroa.
Palveluala maksaa tällä hetkellä yli 40 kertaa suurempaa sähköveroa teollisuuteen verrattuna. ** Palvelualojen sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle pienentäisi kaupan vuotuista verokertymää valtiolle 91 miljoonaa.
Alhaisemman sähköveron vaikutus verrattuna koko kaupan alan verokertymään olisi varsin pieni, ja toisaalta sillä voitaisiin parantaa toimialan kilpailukykyä. Kauppa pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, sillä se on elinkeinoelämän suurin toimiala mm. työllisyydellä ja BKT:lla mitattuna.
“Mikäli kaupan ala menettää kilpailuasemaa kansainvälisessä kaupassa, on sillä merkittävä työllisyys- ja budjettivaikutus valtion talouteen”, Kiviniemi päättää.
*Osana kaupan vähähiilisyystiekartan toimenpanoa Kaupan liitto teetti Gaia Consultingilla kaupan alan sähkönkäyttöselvityksen, jolla mm. tarkennettiin alan sähkön kokonaiskulutusta tällä hetkellä, arvioitiin sähkönkäytön kehitystä seuraavan 20 vuoden aikana ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa arvioitiin myös, mikä olisi vaikutus valtion talouteen, jos kauppa palautettaisiin teollisuuden kanssa samaan sähköveroluokkaan, kuinka paljon alempi sähköveroluokka lisäisi kaupan alan sähkön käyttöä ja sitä kautta edistäisi alan digitalisoitumista ja automatisoitumista sekä kuinka paljon se lisäisi työllisyyttä ja edistäisi hiilineutraaliutta.
**Veroluokkaan I kuuluvat kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot. Sähkövero luokassa I on 2,253 snt/kWh.Veroluokkaan II kuuluvat teollisuus, kaivostoiminta, ammattimainen kasvihuoneviljely ja yli 5 megawatin konesalit. Maataloudessa käytetyn sähkön vero alennetaan veroluokan II tasolle veronpalautuksella. Vuoden 2021 alusta sähkövero luokassa II on 0,05 snt/kWh.
Liite: Kaupan alan sähkönkäyttöselvitys, Gaia Consulting / tiivistelmä
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, etunimi.sukunimi@kauppa.fi
Bate Ismail, ekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 526 0942, etunimi.sukunimi@kauppa.fi
