Markkinapaikoilta löytää mitä vain – hyvässä ja pahassa
Digitaaliset kaupankäyntialustat, erityisesti kansainväliset markkinapaikat, ovat moninkertaistaneet kuluttajien valinnanmahdollisuudet ja muodostuneet merkittäväksi myyntikanavaksi monelle kaupan alan yritykselle. Lieveilmiönä myös vaarallisten tai väärennettyjen tavaroiden tarjonta verkossa on kasvanut. Kuluttajien olisi hyvä olla nykyistä paremmin perillä riskeistä, joita markkinapaikoilta ostettuihin tavaroihin liittyy.
Kaupan liiton tuore selvitys kertoo, että kansainväliset markkinapaikat ovat erittäin suosittuja suomalaisten verkko-ostajien keskuudessa. Suomalaiset yritykset kykenevät kilpailemaan asiakkaista varsinkin tuotteiden laadulla ja toimitusajalla, joskus myös hinnalla. Hinnalla kilpaileminen on kuitenkin vaikeampaa, koska lähtökohdat kilpailulle eivät ole tasapuoliset.
Käynnistimme Kaupan liitossa viime vuoden lopulla koeostoprojektin, jonka pohjalta laadittavan selvityksen tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja päättäjien ymmärrystä siitä, millaisiin tilanteisiin verkko-ostoksilla voi törmätä. Puoli-ilmaiset tavarat toiselta puolelta maailmaa voivat olla houkuttelevia, mutta kuluttaja saattaa ottaa, joskus tietämättään, ison riskin.
Ostoksille päätettiin lähteä suomalaisten kuluttajien yleisesti käyttämille hyvin suurille markkinapaikoille: Amazon, Ebay, AliExpress ja Wish. Kollegani Miia Antikainen teki projektin puitteissa yhteensä 55 koeostoa marraskuun alun ja tammikuun lopun välillä. Mukaan valittiin tuoteryhmiä, jotka ovat suosittuja kuluttajien keskuudessa ja joissa toisaalta havaitaan usein ongelmia. Kaksitoista tuotetta on vieläkin matkan päällä, joten nopeaksi verkkokauppaa ei aina voi kutsua.
Lelut ja lastentarvikkeet saattavat sisältävät terveydelle haitallisia kemikaaleja, tai niistä irtoaa helposti pieniä osia. Ei ole sattumaa, että EU:ssa leluille ja lastentarvikkeille on säädetty erittäin tiukat vaatimukset. Myös mm. pienelektroniikka ja kosmetiikkatuotteet voivat olla vaarallisia käyttäjilleen. Kaikkien vaaratekijöiden selvittäminen olisi projektin puitteissa ollut liian aikaa vievää ja kallista, mutta toimitimme ihokontaktiin tai lasten suuhun helposti joutuvia tuotteita analysoitavaksi vaarallisten kemikaalien varalta. Tulokset valmistuvat lähiaikoina.
Kosmetiikka, samoin kuin vaatteet ja asusteet, kiinnostavat tunnetusti väärentäjiä ja jäljittelijöitä. Tilattujen ja saapuneiden tuotteiden joukkoon mahtui ainakin yksi selkeä ja yksi vähän vaikeammin havaittava väärennös sekä useita tavaroita, jotka mukailevat tunnettuja tuotemerkkejä.
Vaikka tavarat olisivat eurooppalaisten vaatimusten mukaisia, niiden laatu jättää usein toivomisen varaa. Kannattaa siis miettiä kahdesti, ennen kuin ostaa kahdeksan euron (plus postimaksu) kuumemittarin, jonka matka Suomeen kestää yli kolme viikkoa eikä toimivuudesta ole takeita. Vastaavan, CE-merkityn kuumemittarin kun saa suomalaisesta kivijalka- tai verkkokaupasta 15-20 euron hinnalla.
Tietääkö markkinapaikalla vieraileva kuluttaja, kuka tavaroita hänelle myy? Saako hän paikkansa pitäviä tietoja tuotteista, joista on kiinnostunut? Ja vastaavatko tavarat eurooppalaisia vaatimuksia? Näihin kysymyksiin palaamme tarkemmin, kun kevään aikana laadittava selvitys koeostoprojektin tuloksista valmistuu.
Ilari Kallio työskentelee EU-edunvalvonnan ja yrityslainsäädännön johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa.
Kuva: Marjo Koivumäki / Studio Apris Oy
