Kauppa kasvaa koko kansantaloutta nopeammin ja on merkittävä hyvinvoinnin luoja alueilla
Kaupan tuoma arvonlisä talouteen on kasvanut nopeammin kuin koko kansantalous keskimäärin. Kaupasta on siis tullut entistä tärkeämpi hyvinvoinnin luoja Suomeen. Kaupan yrityksiä kannattaakin kunnissa kuunnella tarkalla korvalla ja rakentaa toimivaa yhteistyötä alueellisen elinvoiman edistämiseksi.
Kauppa on yksi suurimmista hyvinvointia luovista yksittäisistä toimialoista, ja sen merkitys hyvinvoinnin tuojana on kasvanut ripeämmin kuin koko kansantalous: kaupan bruttoarvonlisäyksen kasvu vuosina 2015–2019 oli 12 prosenttia, kun koko kansantalouden kasvu oli samanaikaisesti 9 prosenttia.
Kauppa toimii hankinta- ja toimintaketjujen lähes joka lenkissä. Se suunnittelee, valmistaa, jatkojalostaa ja hankkii tuotteita ja palveluita ja myy niitä yrityksille ja kuluttajille kotimaassa ja ulkomaille. Ostaessaan palveluja ja tuotteita muilta aloilta se luo kasvua ja työtä laajasti koko yhteiskuntaan. Kun nämä välilliset vaikutukset otetaan arvioihin mukaan, kaupan bruttoarvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset lähes tuplaantuvat.
”Kaupan murros näkyy esimerkiksi siten, että se ostaa aikaisempaa enemmän erilaisia tuki- ja digipalveluja, ja vahvistaa näiden alojen kasvua. Mitä monipuolisempi elinkeinorakenne myös alueellisesti on, sitä vahvemmin eri alat tukevat toisiaan ja niiden yhdessä luomaa hyvinvointia”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja taustoittaa.
”Suomen muutos teollisuusmaasta moderniksi palveluyhteiskunnaksi on käynnistynyt hitaammin kuin monissa länsimaissa. Kehitystä voi jarruttaa tai jopa pysäyttää, mutta sellainen politiikka ei pitkällä tähtäimellä luo kasvua edes paikallisesti”, Kurjenoja painottaa.
Kaupan liiton koostamista maa- ja seutukuntakohtaisista graafeista käy ilmi kaupan alan osuus bruttoarvonlisäyksessä, työllisyydessä ja investoinneissa eri alueilla. Koosteessa esitetään vain kaupan suora vaikutus, eli välillisiä vaikutuksia muiden toimialojen kautta ei ole mukana.
Kauppa on lähellä kuntalaisten arkea
Kauppa on lähellä suomalaisten arkea tarjoten palveluita, työtä ja hyvinvointia kaikissa kunnissa. Vähittäiskaupan maan kattava myymäläverkko ja verkkokaupat tarjoavat palveluja ja mahdollistavat osaltaan asumisen niin haja-asutusalueella kuin kaupungeissa.
”Monet päivittäistavarakaupat tarjoavat elintarvikkeiden lisäksi myös muita välttämättömiä palveluita, kuten posti- ja pakettijakelua sekä lääkkeitä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
Tekninen tukkukauppa puolestaan pitää rakentamisen ja teollisuuden pyörät pyörimässä. Kaupalla on myös keskeinen rooli huoltovarmuuden varmistajana niin ruoanjakelussa kuin teollisuuden komponentti- ja materiaalitoimituksissa.
Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ala pystyy osaltaan vauhdittamaan alueellisten ilmastotavoitteiden toteutumista sekä toimialan oman vähähiilisyystyön kautta että mahdollistamalla asiakkaiden vähähiiliset valinnat ja ilmastoystävälliset teknologiat.
”Kauppa tarjoaa lisäksi kuntien asukkaille turvallista jätteiden, kuten pakkausten, elektroniikkalaitteiden sekä akkujen ja paristojen, keräys- ja kierrätyspalvelua ympäri Suomen”, Kiviniemi muistuttaa.
Millä keinoin kuntapäättäjä voi edistää alueellista elinvoimaisuutta
Kaupan liitto kannustaa kuntapäättäjiä vuoropuheluun paikallisten kaupan yritysten edustajien kanssa sekä huomioimaan päätöksenteossa myös toimialamme näkemykset ja tarpeet.
Koronapandemian seurauksena monet keskustojen yrittäjät ovat vaikeuksissa ja joutuvat etsimään kustannussäästöjä mm. toimitilakuluista ja miettimään tarkkaan, millaisille toimitiloille on tarvetta ja mikä on suotuisa sijainti yrityksen liiketoiminnalle.
”Keskustojen elinvoimaisuutta tukee muun muassa hyvä saavutettavuus kaikilla kulkuneuvoilla. Sen lisäksi tarvitaan myös riittävät ja kohtuuhintaiset pysäköintimahdollisuudet”, muistuttaa Veljekset Halonen Oy:n toimitusjohtaja Pekka Halonen.
Kaavoitukseen liittyvissä päätöksissä kuntien tulee mahdollistaa investoinnit, ja kuulla yrityksiä niiden tarpeista ja näkemyksistä. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi niin viihtyisään ja luontoarvot huomioon ottavaan asuinympäristöön kuin elinkeinoelämän kannalta ennakoitavaan ja suotuisaan toimintaympäristöön
”Kuntien kaavoitus ei saa olla kasvun pullonkaula, vaan siitä tulee saada nopeampaa ja ketterämpää. On tärkeää kehittää kaupan palveluita muuttuvan toimintaympäristön tarpeita kuullen”, Kesko Oyj:n aluejohtaja Jari Alanen toteaa.
Kunnat, kaupungit ja näiden omistamat yhtiöt ovat kaupalle suuri asiakasryhmä. Kaupunkien ja kuntien julkisilla hankinnoilla onkin suuri merkitys kaupan alalle ja yleisesti paikalliselle elinvoimaisuudelle. Tarjouskilpailuihin osallistuminen tulee mahdollistaa kaikenkokoisille yrityksille. Julkisten hankintojen kriteerein on mahdollista vauhdittaa hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista.
”Kuntien ja kaupunkien tulisi ehdottomasti myös harkita sitoutumista Päästöttömät työmaat − kestävien hankintojen green deal -sopimukseen”, sanoo johtaja Mika Eskola Ramirent Finland Oy:stä.
Osaamisen jatkuva kehittäminen on tärkeää alueellisen vetovoimaisuuden kehittämisessä kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti toisen asteen koulutuksessa tarvitaan panostusta oppilaitosten ja yritysten systemaattiseen yhteistyöhön, jossa työelämä tuodaan vahvasti oppilaitosten toimintaan. Siten valmistunut nuori sopeutuu entistä paremmin työelämään.
”Koulutukseen ja yritysyhteistyöhön tulee panostaa. Laadukkaalla yritysyhteistyöllä luodaan menestystä alueille”, kehityspäällikkö Minnastina Miettinen SOK:lta muistuttaa.
Katso myös:
Kaupan alan viestit kuntapäättäjille – Kaupan liiton kuntavaalisivusto >>
Kaupan liiton kuntavaaliwebinaari 4.5.2021 klo 10.00–11.15
Julkaisemme medialle, ehdokkaille ja jäsenyrityksille suunnatussa kuntavaaliwebinaarissa maakunta- ja seutukuntakohtaiset tiedot kaupan merkityksestä alueilla ja haastattelemme kaupan alan yritysten asiantuntijoita tärkeistä näkökohdista paikallisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Jari Alanen, aluejohtaja, Kesko Oyj, puh. 050 620 26, jari.alanen(at)kesko.fi
Mika Eskola, johtaja, Ramirent Finland Oy, Teknisen kaupan liiton rakennuskonejaoston puheenjohtaja, p. 040 8222945, mika.eskola(at)ramirent.fi
Pekka Halonen, toimitusjohtaja, Veljekset Halonen Oy, p. 050 557 5750, pekka.halonen(at)halonen.fi
Minnastina Miettinen, kehityspäällikkö, SOK, Kaupan liiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, 050 388 3063, minnastina.miettinen(at)sok.fi
