Annetaan erikoiskaupoille mahdollisuus kasvuun ja kansainvälistymiseen
Monilla erikoiskaupoilla on takanaan vaikea vuosi, eikä tilanne ole helpottunut merkittävästi kevään aikana. Uusimmat liikevaihtotilastot antavat tästä hyvän kuvan. Vaikka kodintekniikan sekä rauta- ja sisustuskaupan kasvu oli viime vuonna voimakasta, monien erikoiskaupan yritysten liikevaihto laski merkittävästi.
Sekä viime että kuluvan vuoden aikana erikoiskaupan yritysten toimintaa ovat merkittävästi vaikeuttaneet koronapandemiaan liittyvät viranomaissuositukset ja rajoitukset. Erityisesti kevään poliittinen keskustelu liikkumisrajoituksista hiljensi kauppaa entisestään. Kaikkein voimakkainta laskua ovat kokeneet muotikaupan yritykset. Väliin jääneet viime kesän juhlakausi ja loppuvuoden pikkujoulusesonki sekä etätyöt näkyvät raadollisesti vaate- ja kenkäkaupan liikevaihtoluvuissa.
Erikoiskaupan yritysten tilanne on erityisen haastava, sillä ne kohtaavat samanaikaisesti pandemian kanssa myös kasvavaa kansainvälistä kilpailua kulutuksen siirtyessä verkkoon. Kotimaiset erikoiskaupat joutuvat kilpailemaan yhä useammin EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen ja verkkoalustayhtiöiden kanssa, joiden kustannusrakenne ja vastuuvelvoitteet poikkeavat merkittävästi kotimaisista toimijoista. Tältä osin odotukset valmisteilla olevaa eurooppalaista sääntelyä kohtaan ovat korkealla.
Poikkeuksellisen haastavaa on ollut kivijalkayrittäjillä kaupunkikeskustojen hiljennyttyä shoppailijoista, turisteista ja työmatkailijoista. Keskustojen elinvoimaisuuden parantaminen tulee olemaan yksi uusien kaupunginvaltuustojen prioriteeteista. Keskeinen keino keskustojen elinvoimaisuuden parantamisessa on varmistaa niiden saavutettavuus kaikilla liikkumismuodoilla. Lisäksi keskustojen monipuolinen palvelutarjonta, kuten laaja kaupan liikkeiden tarjonta sekä monipuoliset ravintola- ja kulttuuripalvelut, lisäävät keskustojen vetovoimaa.
Kaupunkien virkamiesten ja kesäkuussa valittavien päättäjien tulee panostaa vuoropuheluun paikallisten keskustayrittäjien kanssa. Kuuntelemalla yrittäjiä ja mahdollistamalla rohkeasti heidän ehdotuksiaan voidaan luoda kaupunkikeskustoihin elinvoimaa.
Kaupan liitto on ajanut erilaisia tukitoimia pandemian taloudellisten vaikutusten lievittämiseksi. Tavoitteenamme on ollut parantaa kustannustuen kohdistamista kaupan alalle sekä saada helpotuksia verottajan maksujärjestelyihin sekä viivästyskorkoihin, ja niiden osalta muutosta parempaan on odotettavissa. Yritysten toimintaedellytyksiä parantaisi myös carry back -menetelmä, jossa yritysten on mahdollista vähentää syntyneet tappiot edellisien vuosien voitoista.
Hallituksen tulisi suunnata erikoiskaupoille kohdistuvia toimia, joilla luodaan uutta kasvua ja vauhditetaan alan kansainvälistymistä. Monella erikoiskaupan pk-yrityksellä on kriittiset ajat päästä osaksi kasvavia kansainvälisiä verkkokaupan markkinoita. Tätä kehitystä olisi tärkeä tukea esimerkiksi Business Finlandin verkkokauppaohjelman rahoitusta laajentamalla.
Pandemia on osoittanut, että paikallisen sopimisen käytännöt mahdollistavat sopeutumisen yllättäviin suhdannetilanteisiin ja asiakasmäärien äkillisiin muutoksiin. Kaupan alla ja erityisesti erikoiskaupassa yritysten tilanne vaihtelee voimakkaasti pandemian vaikutuksesta. Kaupan liitto esitti kehysriihitavoitteiden yhteydessä erikoiskaupoille kohdennettua lainsäädäntökokeilua, jossa mahdollistetaan erikoiskaupoissa sopiminen sunnuntaityön korotusosasta paikallisesti. Kokeilun perusteella arvioitaisiin vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Vaikka kokeilu ei sisältynyt kehysriihipäätöksiin, on teema silti ajankohtainen.
Koronarokotusten edistyminen tuo meille valoa tunnelin päähän, ja pääsemme toivottavasti pian avaamaan yhteiskuntaa ja taloutta toden teolla. Toimitaan niin, että meillä on jatkossakin monipuolinen ja menestyvä erikoiskaupan yrityskenttä lähellä kuluttajia.
Simo Hiilamo työskentelee Kaupan liiton edunvalvontajohtajana.
