Budjettiriihessä tulee keventää työn verotusta ja vahvistaa kaupan alan kilpailukykyä

Korona-aika on osoittanut, että kotimarkkinakysynnällä on keskeinen rooli työllisyydelle ja koko kansantaloudelle. Tulevassa budjettiriihessä on vahvistettava kuluttajien ostovoimaa sekä varmistettava palvelualojen elpyminen ja kaupan alan yritysten kilpailukyky.

Kaupan alan menestymisellä on suuri merkitys yhteiskunnalle, sillä ala työllistää Suomessa 270 000 henkilöä. Vähittäis- ja tukkukauppa (pois lukien autokauppa) synnyttävät 8 prosenttia Suomen BKT:stä, ja välilliset vaikutukset huomioiden alan kokonaisvaikutus BKT:hen on lähes kaksinkertainen.

Kaupan tuotteisiin ja palveluihin kertyy paljon kotimaista työtä ja moninkertaisia verokiiloja erilaisten palvelu-, toimitus- ja hankintaketjujen kautta. Päällekkäiset verokiilat nostavat palkkakustannuksia ja hintoja ja leikkaavat ostovoimaa. Samalla kuluttajille muodostuu kannustin ohittaa ainakin osa verokiilasta ostamalla tuotteita ulkomaisista verkkokaupoista.

“Budjettiriihessä työn verotusta tulee keventää. Siten kavennetaan verokiilaa sekä tuetaan suomalaisten ostovoimaa ja kaupan alan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi on tärkeää, etteivät budjettiriihessä päätettävät veronkiristykset kohdistu ostovoimaan”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi painottaa.

Erikoiskauppa tarvitsee korona-exit-tukitoimia

Erikoiskauppa on kärsinyt voimakkaasti koronapandemian ja viranomaisrajoitusten vaikutuksista. Toipumista vauhdittamaan toimialalle tarvitaan kohdennettuja politiikkatoimia.

Digikaupan globaali kasvu avaa merkittäviä mahdollisuuksia kotimaisille kaupan alan yrityksille. Erikoiskaupan yrityksissä tuen puute digitalisaatiolle ja kansainvälistymiselle koetaan merkittäväksi ongelmaksi. Digitalisoitumista ja kansainvälistymistä on tuettava vahvemmin mm. resursoimalla ja kohdentamalla Business Finlandin palveluita erikoiskaupan yrityksille.

Koronapandemia on osoittanut, että yrityksillä on yhä suurempi tarve löytää yrityskohtaisia ratkaisuja myös henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä. Kaupan alan yritysten tilanne vaihtelee voimakkaasti mm. pandemian vaikutusten, suhdanteiden, asiakastarpeiden ja kilpailutilanteen mukaan. Sopimismahdollisuuksien lisääminen parantaa yritysten kilpailukykyä, sillä näin lisätään joustavuutta ja tuottavuutta ja sitä kautta myös työllisyyttä.

Paikallisen sopimisen edistäminen edellyttäisi hallitukselta päätöksiä muuttaa työlainsäädännön pakottavia säännöksiä niin, että niistä voidaan sopia toisin suoraan yrityksissä.

“Hallituksella tulisi olla rohkeutta kokeilla erilaisia työlainsäädännön joustoja käytännössä. Yrityskohtaista sopimista tulisi kokeilla erikoiskaupoissa korona-exit tukikeinona sopimalla paikallisesti sunnuntaityön korotusosasta. Kokeilun perusteella voidaan arvioida vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja työllisyyteen“, Kiviniemi ehdottaa.

Perustili ja työttömyysturvan uudistaminen ratkaisemaan kannustinloukkuja

Suomalainen sosiaaliturva synnyttää edelleen kannustinloukkuja. Esimerkiksi asumistuen ja työttömyystuen määräytymisperusteet voivat tehdä työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi. Tämä on merkittävä este työllisyysasteen nostolle. Kaupan alan näkökulmasta kannustinloukut vaikuttavat työvoiman saatavuuteen.

Jotta lyhyellä tähtäimellä jokaisen työtunnin vastaanottaminen ja tekeminen olisi kannattavaa sekä oman toimeentulon näkökulmasta turvallista, tulisi sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta nopeuttaa ja purkaa kannustinloukkuja. Myös työttömyysturvaa tulee uudistaa ansioturvaa porrastamalla työvoimapulan ratkaisemiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Samalla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta.

Pidemmällä tähtäimellä kannustinloukkujen purkamiseksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön perustili, jota useat asiantuntijat ovat ehdottaneet. Budjettiriihessä hallituksen tulee päättää perustilimallin jatkovalmistelusta. Samoin yleistä ansioturvaa tulee selvittää mahdollisimman nopeasti ja laaja-alaisesti.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen parantaisi kansantalouden huoltosuhdetta ja helpottaisi eri toimialoja vaivaavaa työvoimapulaa.

“Kaupan ala ja sen toimintaa tukevat palvelut tarvitsevat osaavaa työvoimaa, jonka saatavuus tulee turvata ulkomaisen työvoiman lupaprosesseja nopeuttamalla ja viranomaisten riittävät resurssit varmistamalla”, Kiviniemi muistuttaa.

Palvelualojen sähköveron alentaminen vauhdittamaan vähähiilisyystyötä

Hallituksen asettaman hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää palvelualojen yritysten vähähiilisyyttä tukevia päätöksiä. Palvelualan sähköveron alentaminen on keskeinen keino toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Alemmalla sähköverolla mahdollistetaan kaupan alan hiilineutraalisuustavoitteiden toteutuminen sekä turvataan kaupan alan työpaikat ja edistetään kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin verkkokauppoihin, jotka pyrkivät valtaamaan markkinaosuuksia Suomessa.

“Sähkönkäytön verotuksessa tavoitteena tulisi olla yritysten yhdenvertainen kohtelu. Tulevassa budjettiriihessä palveluyritysten sähköverolle tulee luoda oma sähköveroluokka ja alentaa sähköveron tasoa 100 miljoonalla eurolla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla yksi yhteinen sähköveroluokka koko elinkeinoelämälle”, Kiviniemi toteaa.

Lisätietoja:

Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi

Lue lisää verokiilasta: Moninkertaiset verot nostavat lapsen talvihaalarin hintaa – mikä on verokiila ja mitä sille pitäisi tehdä? >>