Työllisyyttä lisääviä päätöksiä budjettiriihestä

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto (HS 1.9.2021) nosti esille yhden perimmäisistä ongelmista: julkisten tulojen ja menojen välillä on jo pitkään vallinnut epäsuhta. Samassa yhteydessä tutkimusprofessori Pasi Moisio totesi vaihtoehdoiksi työllisyyden tuntuvan nostamisen tai hyvinvointivaltion pienentämisen.

TEMin Työllisyyskatsauksen (24.8.2021) mukaan työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa 322 600. Samaan aikaan Suomea riivaa työvoimapula. Heinäkuussa oli avoinna 136 000 työpaikkaa. Työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamisessa on vakavia ongelmia.

Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä, joka tarjoaa työpaikan noin 270 000 henkilölle. Kaupan alan menestymisellä on suuri merkitys yhteiskunnalle.

Työvoiman saatavuusongelmat ovat räjähtäneet myös kaupan alalla. Moni kauppias kommentoi, ettei koskaan ole ollut näin paljon paikkoja auki.

Työvoiman saatavuusongelmat ovat räjähtäneet myös kaupan alalla. Moni kauppias kommentoi, ettei koskaan ole ollut näin paljon paikkoja auki. Julkisuudessa nousee esille yhtenä ratkaisuehdotuksena palkankorotukset. Keskustelussa ei kuitenkaan oteta esille kolikon kääntöpuolta. Jo nyt vähittäiskaupan hinnoista yli puolet (52 %) on suoria ja välillisiä palkkakuluja. Kaupan tuotteisiin ja palveluihin kertyy paljon kotimaista työtä ja moninkertaisia verokiiloja erilaisten palvelu-, toimitus- ja hankintaketjujen kautta. Päällekkäiset verokiilat nostavat palkkakustannuksia, sen seurauksena hintoja ja lopulta leikkaavat ostovoimaa. Tämä houkuttaa herkästi shoppailemaan ulkomaisista verkkokaupoista halvemmilla hinnoilla.

Paras keino kaventaa verokiilaa, parantaa ostovoimaa ja kaupan alan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä on työn verotuksen alentaminen budjettiriihessä.

Työ kilpailee sosiaaliturvan kanssa myös kaupan alalla. Kannustinloukut piinaavat erityisesti osa-aikaisia ja vaikuttavat työvoiman saatavuuteen. Esimerkiksi asumistuen ja työttömyystuen loukut voivat tehdä työn vastaanottamisen yksinkertaisesti kannattamattomaksi. Tämä on yksi kohtaanto-ongelman juurisyistä ja sitä kautta este työllisyysasteen nostolle.

Jokaisen työtunnin tekeminen tulee olla kannattavaa ja myös oman talouden kannalta turvallista. Siksi sosiaaliturvauudistusta on nopeutettava kannustinloukkujen purkamiseksi. Myös työttömyysturvauudistuksella on kiire työvoimapulan ratkaisemiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Tämä kaikki vahvistaisi julkista taloutta.

Sosiaalietuuksien ja ansiotyön yhteensovittamisen helpottamiseksi pidemmällä tähtäimellä on löydettävä malli, jossa sosiaaliturva ja palkka nivoutuvat kokonaisuudeksi. Useat asiantuntija ovat esittäneet ratkaisuksi perustiliä. Mallin jatkovalmistelu pitäisi saada pikaisesti liikkeelle budjettiriihessä.

Koronapandemia on polarisoinut voimakkaasti kaupan alaa. Erikoiskaupan puolella erityisesti vaate-, kenkä- ja kirjakauppa on kärsinyt voimakkaasti koronasta ja viranomaisrajoituksista. Erikoiskauppa tarvitsee korona-exit apukeinoja.

Kansainvälinen verkkokauppa, digitaalinen globaali kauppa ei ole vain kova kilpailija, se tarjoaa myös merkittävän mahdollisuuden suomalaisille kaupoille. Sunnuntai on suosituin verkkoshoppailupäivä, ja viikon vilkkain ostoshetki on sunnuntai-iltana klo 21–22. Nämä seikat käyvät ilmi Klarnan v. 2019 suomalaisten verkkokauppatottumuksia selvittävästä raportista. Suomalaisten kauppojen haasteena on sunnuntaityön kalleus – pahimmillaan sunnuntaina ei ole varaa tilattujen ostosten keräilyyn eikä asiakaspalveluun. Sunnuntaityön hinta on todellinen jarru verkkokaupan mahdollisuuksille, mutta myös kaupunkikeskustojen pienille kivijalkaliikkeille.

Sunnuntaityön hinta on todellinen jarru verkkokaupan mahdollisuuksille, mutta myös kaupunkikeskustojen pienille kivijalkaliikkeille.

Hallituksella tulisi olla rohkeutta kokeilla erilaisia työlainsäädännön joustoja käytännössä. Kaupan liitto ehdottaa lakikokeilua: Tarjottaisiin erikoiskaupoille korona-exit tukikeinona mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti sunnuntaityön korotusosasta. Kokeilun perusteella voidaan arvioida vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Ratkaisuja on tarjolla. Tarvitaan vain hallituksen päätöksiä.

Anna Lavikkala työskentelee Kaupan liiton työmarkkinakohtajana.