Vastuullinen työnantaja ei ole yksisarvinen
”Vain noin puolet työntekijöistä on tietoisia työnantajansa vastuullisuusohjelmasta tai -periaatteista”, totesi Oikotie ”Työpaikkojen Vastuullinen työnantaja” -tutkimuksessa kesällä 2020. Tutkimuksessa pyydettiin myös kuvailemaan asioita, jotka ovat tärkeimpiä vastuullisessa työnantajuudessa. Käytetyissä termeissä korostui eniten luotettavuus (19 %), muita mainintoja saivat tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus (10 %).
Kyseinen tutkimus vahvisti kokemuksen, että suomalaiset työnantajat koetaan melko vastuullisina. Kun 64 prosenttia vastaajista antoi ainakin hyvän kokonaisarvosanan työnantajansa vastuullisuudelle, oli suunta kohdillaan. Tulokseen saattoi suhtautua joko positiivisena yllätyksenä tai sitten havaintona, että vielä on työtä tehtävänä.
Tutkimustulokset ovat parantuneet kuluneena vuonna, mutta erot kokemuksissa ovat lisääntyneet aiempaa enemmän. Erityisesti kasvoi johtotehtävissä olevien ja työntekijöiden näkemysten välinen ero. Ei kuiluksi, mutta epätoivottuun suuntaan. Tuloksista heijastuu pitkittyneen koronan vaikutus. Se ilmenee erityisesti työntekijöiden heikentyneenä työhyvinvointina.
Vaikeina aikoina korostuu käsite vastuullisuudesta, ja kaupan alalla siitä on tuoretta näyttöä. Niin hyvin koronaikaa on kaupan alalla hoidettu, että se huomattiin arvostaen. Korona-aikana lähes jokainen työnantaja toimialallamme ymmärsi henkilöstön ja asiakkaiden huolten huomioimisen tärkeyden. Poikkeuksellisissa oloissa itse kukin ryhtyi innovatiiviseksi pitäessään työyhteisöä terveenä ja kehittäessään toimintatapoja asiakaskohtaamisiin. Näissä asioissa myös laajalti onnistuttiin.
Työntekijät hakevat työnantajassaan vastuullisen toiminnan konkreettisia ilmentymiä. Toivoa siis sopii, että kaupan alan suosiossa näkyvät jo lähitulevaisuudessa puheista virinneet teot. Vastuullisuusohjelma-asioiden tai -periaatteiden ulkoa oppimista tärkeämpää on arjen työntekijäkokemus: Miten luvatut asiat näkyvät toiminnassa? Pidetäänkö lupaukset, reagoidaanko ongelmiin?
Vain liiketoiminnassaan menestyvä yritys kykenee kehittymään ja huolehtimaan niin työntekijöistään kuin velvoitteistaan yhteiskuntaa ja luontoa kohtaan.
Viisas työnantaja kehittää vastuullisuuskuvaansa työntekijäkokemukseensa nojaten pitkäjänteisesti ja tietoon perustuen. Tietoa onnistumisista on kerättävä niin henkilöstökyselyin kuin sidosryhmäselvityksin. Mittaustulosten vertailua ja esittelyä olennaisempaa on kuitenkin tehdä niistä johtopäätöksiä ja toteuttaa, toteuttaa, toteuttaa.
Vastuullisuustyö on uskottavinta silloin, kun se perustuu yhtiön arvoihin ja koeteltuihin vahvuuksiin. Vain tekemällä sanomansa tarinasta muodostuu uskottava ja toimintaa eteenpäin kantava. On sitten pieni tai suuri yritys, molempien on kyettävä perustelemaan olemassaolonsa oikeutustaan yhä useammin niin yhteiskunnalle, asiakkaille kuin myös työntekijöilleen.
Moni kokee, että työnantajan vastuullisuutta kiistanalisempaa on työnantajan taloudellinen menestys. Siihen suhtautuminen vaihtelee esimerkiksi: ”se on pois työntekijöiltä” -ajattelusta filosofisempaan ”voiton tavoittelu on ristiriidassa vastuullisuuden kanssa”-ajatteluun. Näiden kantojen edustajat ovat väärässä.
Menestyvä, vastuullinen työnantaja ei ole myyttinen taruolento kuten yksisarvinen.
Vastuullisuuteen kuuluu huolehtia, että yrityksen toimintaedellytykset säilyvät. Vain liiketoiminnassaan menestyvä yritys kykenee kehittymään ja huolehtimaan niin työntekijöistään kuin velvoitteistaan yhteiskuntaa ja luontoa kohtaan. On kyse sitten työhyvinvointihankkeiden vetämisestä, palkanmaksusta, verotuottojen kerryttämisestä tai ympäristöystävällisten innovaatioiden tekemisestä, niihin kaikkeen pystyy vain menestyvä yritys. Se on vastuullista työnantajuutta se.
Menestyvä, vastuullinen työnantaja ei ole myyttinen taruolento kuten yksisarvinen. Voitollisuuden ja vastuullisuuden yhdistämään kykenevä yritys ei myöskään ole tultasyöksevä lohikäärme, vaikka talven lähestyessä tätä mielikuvaa halutaankin soppatykeillä hämmentää.
Petteri Huovinen, työsuhdejohtaja, Kesko Oyj
