Kahden ongelman ratkaiseminen vahvistaisi muotikaupan menestystä
Kaupan liitto julkaisi viime viikolla muotikaupan nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen. Korona siivitti vuonna 2020 kaupan myyntiä toimialasta riippuen jopa ennätysvauhtiin, mutta kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat 24 prosenttia. Lisäksi joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa.
Tulos ei yllätä kaupan alan toimijoita, mutta tuskinpa ketään korona-ajan kansalaistakaan. Jokainen meistä huomasi perhejuhlien, tapahtumien ja sosiaalisen kanssakäymisen tyrehtyessä sekä etätyön lisääntyessä, ettei uusien vaatteiden ostamiselle ollut normaalia tarvetta. Poikkeuksen muodostivat urheilu- ja kotoiluvaatteet, mutta niiden lisääntynyt menekki ei riittänyt korvaamaan vaatteiden ja kenkien kokonaismyynnin voimakasta vähenemistä.
Miltä sitten Suomessa toimivan muotikaupan lähitulevaisuus näyttää? Yhteiskunnan avautuminen saa varmasti meidät tekemään täydennyksiä vaatekaappeihimme. Myös lähestyvä joulun aika juhlineen tietää todennäköisesti parempia aikoja myös vaate- ja kenkäkaupoille. Kaupan liiton ennusteen mukaan vaatetuksen kuluttajamarkkinat eivät kuitenkaan lähivuosina palaisi pandemiaa edeltävälle tasolle.
Kaupan liiton tutkimuksesta nousi kaksi erityistä ongelmaa, joiden korjaaminen varmasti vahvistaisi muotikaupan menestystä. Ensimmäinen on Suomen korkea kustannustaso. Kaupan tuotteisiin ja palveluihin kertyy paljon kotimaista työtä ja moninkertaisia verokiiloja erilaisten palvelu-, toimitus- ja hankintaketjujen kautta. Päällekkäiset verokiilat nostavat palkkakustannuksia ja hintoja sekä leikkaavat ostovoimaa. Tärkeää olisikin keventää työn verotusta, sillä silloin verokiilat ja kustannukset alentuvat ja samalla myös ostovoima paranee. Tämä on erityisen tärkeää muotikaupan kohtaaman kovan kansainvälisen kilpailun vuoksi.
Toinen haaste liittyy digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen. Sitä pitäisi erikois- ja käyttötavarakaupan osalta tukea nykyistä enemmän. Meillä on Suomessa yrityksiä, joilla on liikeideoidensa ja tuotteidensa puolesta paljonkin potentiaalia kansainvälistyä, mutta resursseja ja osaamista on joskus vähän. Esimerkiksi Business Finlandin digitaalisen kaupan kansainvälistymiseen tähtäävän ohjelman kaltaisia pitkän aikavälin tukiohjelmia pitäisi lisätä ja huolehtia niiden volyymistä.
Jotta ennuste muotikaupan nihkeästä kasvusta ei toteutuisi, edellä mainituille tukitoimille on kipeä tarve.
Mari Kiviniemi työskentelee Kaupan liiton toimitusjohtajana.
