Elinkeinoelämä vetoaa laajalla rintamalla markkinapaikkojen sääntelyyn Euroopassa
Jopa kolmekymmentä eurooppalaista elinkeinoelämän organisaatiota ja kansalaisjärjestöä ovat laatineet vetoomuskirjeen EU:n päätöksentekijöille verkon markkinapaikkojen sääntelystä. Vetoomuksen allekirjoittaneet tahot edustavat teollisuutta, kaupan alaa, ympäristötoimijoita ja kuluttajia. Kaupan alan kannalta on tärkeää, että markkinapaikat tunnistavat niitä käyttävät kauppiaat ja puuttuvat tehokkaasti vaarallisten tai muutoin laittomien tavaroiden ja palveluiden myyntiin.
Järjestöt vetoavat sekä europarlamentaarikoihin että jäsenmaiden edustajiin neuvostossa, jotta nämä ottaisivat huomioon verkon markkinapaikkojen erityispiirteet neuvotellessaan niin kutsutun digipalvelusäädöksen sisällöstä. Kyseinen asetus kattaa laajan joukon sähköisiä palveluita, joiden piiriin kuuluvat myös erilaiset alustapalvelut kuten sosiaalisen median palvelut ja verkon markkinapaikat.
-Asetus on odotettu, koska se päivittää välityspalveluiden tarjoamista koskevat säännöt tälle vuosikymmenelle. Nykyiset säännöt perustuvat parikymmentä vuotta vanhaan direktiiviin sähköisestä kaupankäynnistä ja vaikka sen perusperiaatteet toimivat edelleen, uudistukset ovat välttämättömiä, johtava asiantuntija Ilari Kallio Kaupan liitosta avaa sääntelyn lähtökohtia.
Järjestöt vaativat markkinapaikoille selkeitä velvoitteita
Sääntely on Kallion mukaan tarpeen, sillä verkon markkinapaikoilla on jatkuvasti tarjolla tavaroita ja palveluita, jotka ovat vaarallisia, väärennettyjä, haitallisia ympäristölle tai muilla tavoin laittomia.
-Toiminnasta on haittaa niin kuluttajille kuin ympäristölle, ja samalla kilpailussa häviävät yhteisiä sääntöjä kuuliaisesti noudattavat eurooppalaiset elinkeinonharjoittajat.
-Vetoomuksen tavoitteena on muistuttaa päätöksentekijöitä markkinapaikkojen merkityksestä, jotta kuluttajien oikeuksien vahvistaminen, ympäristöstä huolehtiminen sekä yritysten reilu kilpailu turvataan.
Järjestöt vaativat, että markkinapaikoille säädetään selkeät velvollisuudet, kuten velvollisuus palvelua käyttävien elinkeinonharjoittajien tunnistamiseen. Elinkeinonharjoittajien pitäisi myös kyetä osoittamaan, että heidän tarjoamansa tavarat ja palvelut täyttävät EU:ssa asetetut vaatimukset. Tätä täydentäisi markkinapaikkojen velvollisuus jäädyttää tai lopettaa palvelu sellaiselta käyttäjältä, joka ei noudata velvollisuuksiaan.
-Kaikki nämä ovat seikkoja, joita Kaupan liitto on pitkään pitänyt esillä edunvalvonnassaan. Nyt tehtävällä digipalvelusäädöksellä luodaan pohja, johon muussa lainsäädännössä verkkoalustoille asetettavat yksityiskohtaisemmat kuluttajansuoja-, tuoteturvallisuus- ja ympäristövaatimukset nojaavat, Kallio tarkentaa.
EU-parlamentin valiokunnissa asetuksen käsittely kriittisessä vaiheessa
Euroopan komissio antoi esityksen digipalvelusäädöksestä viime joulukuussa, ja sen jälkeen asetusta on työstetty parlamentissa ja neuvostossa. Parlamentin valiokunnissa käsittely on kriittisessä vaiheessa: sisämarkkina- ja kuluttaja-asioiden valiokunta äänestää kannastaan näillä näkymin marraskuun alussa. Sen jälkeen asian on määrä edetä täysistuntoon.
Neuvostossa asetusta on käsitelty yhtä tarmokkaasti ja on mahdollista, että jäsenmaat saavuttavat yhteisen näkemyksen vuodenvaihteen tienoilla. Jos aikataulu pitää, parlamentin, neuvoston ja komission väliset neuvottelut asetuksen sisällöstä alkavat näillä näkymin Ranskan puheenjohtajuuskaudella keväällä 2022.
