Suomelle lisää liikkumavaraa arvonlisäverokantoihin
Arvonlisäverokantojen sääntelyä kevennetään EU:n neuvostossa 7.12. tehdyn päätöksen myötä. Kevennyksellä on tarkoitus antaa EU:n jäsenvaltioille enemmän joustoa soveltaa alv-kantoja sekä kohdella jäsenvaltioita nykyistä yhdenvertaisemmin. Päätös sisältää myös ympäristönäkökulman, sillä siirtymävaiheen jälkeen alennettuja alv-kantoja ei voi soveltaa tiettyihin kasvihuonepäästöjä lisääviin tuotteisiin.
Arvonlisäverodirektiivi sääntelee muun muassa arvonlisäverokantojen määrän ja sitä mihin tavaroihin ja palveluihin EU-jäsenmaat voivat alennettuja verokantoja soveltaa. Eri jäsenvaltioilla on kuitenkin runsaasti EU:n liittymissopimuksessa sovittuja erityisvapauksia alv-kantojen soveltamiseen.
”EU-neuvostossa kokoontuneet valtiovarainministerit puuttuivat tähän epäkohtaan ja jatkossa erityisvapaudet avataan kaikille jäsenmaille. Linjaus on kannattava, sillä se lisää EU-maiden välistä yhdenvertaisuutta”, toteaa Kaupan veroasiantuntija Toni Jääskeläinen.
Muutoksessa korostuvat tietyt periaatteet, kuten talouden digitalisaatio, yleinen etu sekä ympäristöystävällisyys.
”Jälkimmäisen periaatteen myötä EU-jäsenmaat voivat soveltaa jatkossa alennettuja verokantoja esimerkiksi sähköpolkupyöriin ja aurinkopaneeleihin. Kaupan alan kannalta mielenkiintoinen yksityiskohta on liitteen tarjoama mahdollisuus soveltaa nollaverokantaa elintarvikkeisiin, kirjoihin ja lehtiin”, Jääskeläinen huomauttaa.
Muutokselle on vaikutusta myös arvonlisäverokantojen määrään ja niiden minimitasoihin. Jatkossa EU:n jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön yleisen alv-kannan lisäksi kaksi alennettua verokantaa, joiden on oltava vähintään viiden prosentin tasolla. Näiden lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön yhden alennetun verokannan, joka on alle viisi prosenttia ja yhden nollaverokannan.
Suomen kannalta muutoksia ei kuitenkaan ole heti odotettavissa, koska kyse ei ole velvoittavasta lainsäädännöstä.
”Jatkossakin jäsenmailla on mahdollista päättää kansallisesti verokannoistaan arvonlisäverodirektiivin puitteissa. Neuvostossa tehty päätös on linjassa EU:n pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa yksinkertaistaa jäsenmaiden välistä verokantaviidakkoa. Samalla päätös korostaa alennettujen verokantojen roolia arvonlisäverotuksessa”, Jääskeläinen valaisee.
