Maailmanmarkkinahintojen kallistuminen nostaa kauppojen liikevaihtoa – työllisyys hiipuu
Kaupan liiton mukaan seuraavan parin vuoden aikana vähittäiskaupan euromääräisen liikevaihdon kasvu johtuu pääasiassa maailmanmarkkinahintojen noususta. Varsinkin raaka-aineiden ja energian kustannukset nostavat hintoja. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu perustui jo pelkästään hintojen nousulle. Pandemiakauden jälkeen vähittäiskaupan työllisyyden ennakoidaan kääntyvän laskusuuntaan.
Kaupan liiton laatiman suhdanne-ennusteen, Kaupan näkymien, mukaan viime vuonna vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi lähes viisi prosenttia ja hintavaihtelusta puhdistettu liikevaihdon määrä noin kolme prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon määrä supistui ja kasvu perustui hintojen nousulle.
Varsinkin tukkuhintojen ja energiakustannusten reipas nousu kasvattivat kaupan kustannuksia ja söivät liikevaihdon määrän kasvua loppuvuodesta.
”Saatavuus- ja logistiikkaongelmien sekä raaka-aineiden ja energian hintojen vaikutukset alkavat näkyä täydellä painollaan vasta nyt tukku- ja vähittäishinnoissa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selvittää.
Tänä vuonna vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvu hidastuu merkittävästi pandemian aiheuttamasta piikistä, noin 1−1,5 prosenttiin. Parin seuraavan vuoden aikana liikevaihdon määrä ei juurikaan kasva, ja euromääräisen liikevaihdon kehitys nojaa kustannus-hintakierteeseen.
Pandemiapiikin vaikutus työllisyyteen hiipuu
Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin on lisännyt tarvetta toimintojen tehostamiselle ja kustannusten leikkaamiselle. Niitä on toteutettu muun muassa digitalisaatiolla, toimintojen automatisoinnilla, logistiikan kehittämisellä, hankintaketjujen lyhentämisellä ja hankintayhteistyöllä.
Vuonna 2019 vähittäiskaupasta hävisi 9 000 työllistä ja vuonna 2020 noin 15 000 työllistä. Työllisyys vähentyi varsinkin erikoiskaupassa. Viime vuonna pandemia kuitenkin vahvisti työvoiman kysyntää vähittäiskaupassa, ja työllisyys nousikin sekä päivittäistavara- että erikoiskaupassa yhteensä 20 000:lla.
Kaupan liiton ennusteen mukaan pandemiapiikin jälkeen vähittäiskaupan työllisyys kääntyy jälleen laskevalle uralle.
”Kehityksestä huolimatta kauppa on yrityssektorin ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Jos kaupan halutaan jatkossakin työllistävän Suomessa, veropolitiikalla tulisi tukea ostovoimaa ja hillitä työllistämisen kustannuksia”, Kurjenoja toteaa.
Kaupan näkymät vuosille 22-24Lisätiedot:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, s-posti: jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
