Eurooppalainen yritysvastuusääntely otti askeleen eteenpäin
Tuore ehdotus yritysvastuudirektiiviksi sisältää ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevat huolellisuusvelvoitteet sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, jotka ylittävät komission asettamat kynnysarvot. Ehdotuksen mukaan yritysten on kaikessa toiminnassaan ja rajoitetusti myös arvoketjuissaan tunnistettava mahdolliset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset ja tähdättävä niiden ehkäisemiseen. Vaikka sääntely sitoisi suoraan vain suuria toimijoita, on sillä vaikutusta myös pienempiin kaupan alan yrityksiin.
Kaupan liiton johtavan asiantuntijan Ilari Kallion mukaan ehdotus yritysvastuudirektiiviksi vaikuttaa suurten yritysten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten huolellisuusvelvoitteeseen. Ehdotusta on myös täydennetty yrityksen johdon toimintaan kohdistuvilla vaatimuksilla. Säännöt koskisivat paitsi eurooppalaisia, myös EU:ssa aktiivisia kolmansien maiden yrityksiä.
”Huolellisuusvelvoitteessa toimenpiteiden riittävyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon esimerkiksi yrityksen toimiala, arvoketjujen erityispiirteet, maantieteelliset seikat sekä yrityksen kyky vaikuttaa vakiintuneisiin liikesuhteisiinsa. Sääntely ei komission mukaan vaadi tilannetta, jossa haittavaikutuksia ei milloinkaan ilmene”, Kallio selvittää.
Yritysten täytyy ehdotuksen mukaan viedä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteitaan.
”Yritysten pitää tunnistaa toteutuneet tai mahdolliset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset, ehkäistä tai lieventää mahdollisia vaikutuksia sekä eliminoida tai minimoida toteutuneet vaikutukset, ottaa käyttöön toimiva valitusmenettely, tiedottaa huolellisuusvelvoitteesta julkisesti ja seurata toimintaperiaatteidensa ja toimiensa vaikuttavuutta. Velvollisuuksien laiminlyönnistä määrätään esimerkiksi hallinnollisia sanktioita tai vahingonkorvauksia”, Kallio sanoo.
Sääntelyn piiriin runsaasti pieniäkin kaupan alan toimijoita
Huolellisuusvelvoite ja muut direktiivin vaatimukset kohdistuvat eurooppalaisiin yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää ja yli 150 miljoonan euron globaali liikevaihto. Mikäli yritys toimii ns. korkean riskin alalla, rajat ovat yli 250 työntekijää ja vähintään 40 miljoonan euron globaali liikevaihto. Kolmansien maiden yrityksillä, jotka ovat aktiivisia EU:ssa, kynnysarvot on sidottu EU:ssa liikevaihtoon.
”Koska tekstiilien, vaatteiden ja kenkien, elintarvikkeiden ja maa- ja metsätaloustuotteiden sekä joidenkin rakennusmateriaalien ja mineraalituotteiden tukkukauppa luetaan ehdotuksessa korkean riskin toimialoihin, tulisi sääntelyn piiriin runsaasti verrattain pieniäkin kaupan alan toimijoita”, Kallio arvioi.
Kallion mukaan erittäin todennäköistä on myös, että kynnysarvojen alle jäävät yritykset joutuvat noudattamaan huolellisuusvelvoitteen mukaisia toimintatapoja, jotta ne voivat toimia osana kansainvälisiä arvoketjuja.
”Tästä mahdollisesti aiheutuviin haasteisiin komissio haluaa vastata velvoittamalla jäsenmaat tarjoamaan pk-yrityksille riittävästi informaatiota ja tukea. Myös taloudellinen tuki sallitaan.”
Huolellisuusvelvoite linjassa Kaupan liiton esitysten kanssa
Huolellisuusvelvoite on Kallion mukaan linjassa sen kanssa, mitä Kaupan liitto ja kaupan alan eurooppalaiset toimijat ovat valmisteluvaiheessa esittäneet.
”Komissio on pyrkinyt huomioimaan myös toivomukseen, että sääntöjen tulisi samanaikaisesti olla riittävän yksiselitteisiä ja tarkkarajaisia, mutta toisaalta tarpeeksi taipuisia, jotta ne mukautuvat eri yritysten tarpeisiin. Tarkempi arviointi on paikallaan ennen kuin voidaan sanoa, onko vaatimuksia syytä joustavoittaa tai täsmentää, ja esimerkiksi yrityksen johdon uusiin velvollisuuksiin täytyy suhtautua vielä varauksella”, Kallio pohtii.
”Komission ehdotus yritysvastuudirektiiviksi on laaja kokonaisuus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä yritysten arvoketjuihin että niitä ympäröivään yhteiskuntaan. On järkevää, että EU toimii asiassa suunnannäyttäjänä. Työtä on silti edessä vielä paljon, jotta kokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva”, hän jatkaa.
EU-komission lehdistötiedote: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_1145
