Kuluttajien luottamus Suomen talouskehitykseen romahti maaliskuussa
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli maaliskuussa -10,5, kun se vielä helmikuussa oli 0,5. Juuri kun muutaman viime kuukauden aikana oltiin nousemassa korona-ajan ankeudesta, tuli aikamoisena shokkina Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Maaliskuussa kuluttajien odotukset omasta ja etenkin Suomen taloudesta olivat hyvin pessimistiset. Odotus Suomen taloudesta on ollut aiemmin synkempi vain joulukuussa 2008. Maaliskuussa vain 13 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana ja peräti 61 prosenttia arvioi talouden huononevan.
”Juuri kun muutaman viime kuukauden aikana oltiin kuluttajien luottamuksessa ehkä ”lopullisesti” nousemassa korona-ajan ankeudesta, tuli aikamoisena shokkina Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sillä on vääjäämättömästi vaikutuksia talouskehitykseen ja myös yksittäisten kuluttajien ja kotitalouksien elämään. Jo ennen Venäjän hyökkäystä polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu ja yleisemminkin inflaation kiihtyminen on kuukausia kiusannut kuluttajia”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.
Oman rahatilanteensa kuluttajat laskivat olevan entistäkin parempi maaliskuussa. Oman taloutensa kohentumiseen jatkossa luotti maaliskuussa 26 prosenttia kuluttajista, mutta jopa 21 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Kuluttajien odotus inflaatiosta vuoden kuluttua oli maaliskuussa korkein koskaan mittaushistoriassa 1995–2022. Yli puolet kuluttajista oli sitä mieltä, että kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja peräti 89 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina. Kuluttajat arvioivat, että kuluttajahinnat nousevat jopa 5,4 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana.
Myös odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkenivät maaliskuussa rajusti. Kuluttajista 40 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän Suomessa seuraavan vuoden aikana.
”Luottamus talouteen romahti aika tasaisesti kaikilla Suomen alueilla ja väestöryhmissä. Oikeastaan vain alle kolmekymppisillä nuorilla ja opiskelijoilla riittää jopa nyt jonkinlaista optimismia talouden suhteen”, Kangassalo sanoo.
Säästämistä pidetään kannattavana, lainanottoaikeita edelleen paljon
Ajankohtaa pidettiin maaliskuussa verrattain otollisena säästämiselle, mutta erittäin huonona kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle.
Kuluttajat ennakoivat, että mahdollisuuksia säästämiseen on edelleen melko runsaasti seuraavan vuoden aikana. Rahaa oli jäänyt säästöön 66 prosentilla kuluttajista ja 78 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Maaliskuussa enää vain 34 prosenttia kuluttajista arvioi ajankohdan hyväksi lainan ottamiselle, kun vielä helmikuussa osuus oli 49 prosenttia. Kuitenkin 18 prosenttia kuluttajista suunnitteli edelleen ottavansa lainaa vuoden sisällä.
”Into käyttää tai lisätä rahankäyttöä kestokulutukseen näyttää ymmärrettävästi kokeneen nyt pienen kolauksen, mutta kuluttajilla on silti jopa edeltäviä kuukausia enemmän aikeita ostaa esimerkiksi kodin tekniikkaa tai erilaisia kulkuvälineitä. Myöskään asunnon oston tai talon rakentamisen ja siihen liittyvässä lainan otossa ei ole vielä näkyvissä hiipumista, vaikka lainakorotkin ovat pitkästä aikaa noususuunnassa”, toteaa Kangassalo.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tutkimukseen, johon vastasi 1.–20. maaliskuuta 1 014 Suomessa asuvaa henkilöä.
