Kestävän kehityksen toimikunnan strategia vuosille 2022–2030 on julkaistu – keskiössä luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi

Kaupan liitto on osallistunut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työhön, jonka tuotoksena valmisteltiin kansallinen Agenda 2030 -tiekartta. Tiekartta toimii suunnitelmana sille, miten Suomi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteet. Tiekartta hyväksyttiin helmikuussa 2022 ja samalla päätettiin toimikunnan strategian uudistamisesta. 

Toimikunnan uuden strategian ytimessä ovat myös tiekarttatyössä määritellyt kuusi muutosaluetta, jotka näkyvät strategiassa vuoteen 2030 ulottuvana muutosvisiona sekä visioita konkretisoivina muutostavoitteina ja toimenpiteinä. Strategian läpileikkaavina teemoina ovat oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen, koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus, heikoimmassa asemassa olevien korostettu huomioiminen (Leave no one behind), pitkäjänteisyyden ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistaminen, sekä globaalin vastuun kantaminen.

Paneelikeskustelu: Kestävää Suomea rakentamassa   

Tilaisuuden avasi Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pirkkala uuden strategian esittelyllä. Pirkkala painotti Suomen pärjäävän hyvin sosiaalisten tavoitteiden saralla, mutta ympäristöteemojen edistämiseksi riittää vielä haasteita. 

Paneelin aikana strategian valmistelussa mukana olleet, kestävän kehityksen rautaiset ammattilaiset pääsivät keskustelemaan siitä pitkäjänteisestä työstä, jolla strategiaa tullaan toimeenpanemaan. Kaupan liiton johtavan asiantuntijan Marja Olan lisäksi paneeliin osallistui Espoon kaupungin kestävän kehityksen projektipäällikkö Ville Taajamaa, YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila, Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sekä Aalto-yliopiston professori Sampsa Hyysalo.  

Kaupan liiton Marja Ola painotti avauspuheenvuorossaan kaupan roolia huoltovarmuuden kannalta kriittisenä infrastruktuurina. Kaupat tarjoavat kansalaisten arjen turvaavia päivittäistavaroita ja kulutustuotteita ja pitävät teollisuuden pyörät pyörimässä. Kauppa luo hyvinvointia ja vakautta, esimerkiksi olemalla nuorten suurimpana työllistäjä. Kaupalla on keskeinen rooli myös uusiutuvan energian tuottajana. 

Iso osa kestävyystyöstä tapahtuu arkisen elämän näyttämöillä. Paneelissa Olalle suunnattiin kysymys siitä, miten kaupan ala voi vaikuttaa luonnonvarojen käytön kääntämiseen kestävälle uralle. 

Olan mukaan on hyvä ymmärtää, että kuluttajille ja yrityksille koko maapallo on kauppapaikka ja se, että kauppa ei itse valmista mitään, vaan teollisuus valmistaa tuotteet. Nopeasti digitalisoituva yhteiskunta sekä kasvava ymmärrys maapallon ekologisesta kantokyvystä muuttavat ihmisten kulutustottumuksia. Kaupan ala vastaa tähän muutokseen kehittämällä uutta ja vastuullista liiketoimintaa.  

”On tärkeää muistaa, että globaalilla pelikentällä Suomi on kuitenkin pieni toimija, minkä vuoksi kansainvälisiä pelisääntöjä tarvitaan. Matkalla kohti kestävämpää kulutusta tarvitaan järjestelmätason muutosta”, Ola huomauttaa. 

Ola jatkoi painottamalla EU:n roolia:  

”EU:lla on riittävästi muskeleita niiden järjestelmätason muutosten aikaansaamiseksi, joita tarvitaan osan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU on tarpeeksi suuri toimija asettaakseen ehtoja mm. sille, miten unionin alueella markkinoille saatetut tavarat tuotetaan ja mikä niiden ainesisältö saa olla.” 

Keskustelu jatkui kysymyksellä siitä, miten varmistamme, että kaikki pysyvät kehityksessä mukana. Ola muistutti, että hyvinvoiva Suomi pystyy toteuttamaan Kestävän Kehityksen strategiaa ja myös tukemaan muita maita tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä kaupalla on yhtenä elinkeinoelämän suurimpana työllistäjänä keskeinen rooli, sillä työ luo vakautta ja tulevaisuudenuskoa. 

Ola painotti myös, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä vastuullisia valintoja kaupassa:  

”Oikeudenmukaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa kaikilla on oikeus hankkia vastuullisia tuotteita.”  

Paneelin lopuksi osallistujia pyydettiin listaamaan kolme keskeistä toimea, joilla strategian tavoitteet saavutetaan. Ola nosti esiin kaupan vastuullisuuden teemat, joiden vahvistamiseksi Kaupan liitto tekee työtä yhdessä yritysten kanssa. Lisäksi hän muistuttaa, että kauppa on tuotteita valmistavan teollisuuden ja asiakkaiden välissä.  

”Kaupalla onkin tärkeä rooli osana hiilineutraalin Suomen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Kauppa voi tukea ihmisiä ja b2b-asiakkaita energiatehokkain ja ilmastoystävällisin ratkaisuin. Kasvavassa määrin tuotteet tarjotaan asiakkaille palveluina. Samalla kauppa myös tehostaa ja kehittää omaa tekemistään uusilla teknologioilla, esimerkiksi datan ja kaupan hukkalämmön hyödyntämisellä”, Ola jatkoi. 

Lopuksi Ola mainitsee hallituksen valmisteilla olevan, juuri lausuntokierrokselle saapuneen Kaupan tulevaisuusselonteon, joka tarjoaa varmasti mielenkiintoisia näkökulmia kaupan toimialan tulevaisuuteen. Yleisöstä tulleeseen kysymykseen luonnonvarojen kantokyvystä Ola totesi olevansa ällistynyt siitä muutoksesta ja niistä innovaatioista ja ratkaisuista, joita viimeisen parinkymmenen vuoden varrella on kehitetty ja tullaan vielä tulevaisuudessa kehittämään. ”Lasi ei ole enää puoliksi täynnä, vaan se oli ylitsepursuava. Suurista haasteista huolimatta näen tulevaisuuden valoisana”, Ola kiteyttää. 

Tilaisuus päättyi kommenttipuheenvuoroihin, joissa kuultiin Kestävyyspaneelin puheenjohtaja Eeva Furmania, joka työskentelee SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajana sekä Paula Pättikangasta, joka edusti Kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa toimivaa Nuorten Agenda 2030 -ryhmää. 

Tutustu Kestävän kehityksen toimikunnan strategiaan:
Kestävän kehityksen toimikunnan strategia 2022–2030: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2022:6.