Lääkkeet asiakkaille kaikkialla Suomessa
Joskus on kysytty, kuka sammuttaa valot, jos kaikki loppuu? Perukassa se viimeinen on yleensä kauppa. Kauppojen logistiikka toimii koko maassa niin hyvin, että päivässä tavara kuin tavara saavuttaa määränpäänsä, oli se sitten pohjoisessa tai idässä tai muualla maassa. Jo nyt lääkekaapit kaupoissa palvelevatkin asiakkaita harvaan asutuilla alueilla tai vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Miten parantaa ja vahvistaa niidenkin asiakkaiden asemaa, jotka eivät asu liikeliepeillä ja tarvitsevat lääkkeitä?
Apteekkisääntely on pysynyt muuttumattomana kymmenet vuodet. Uudet digitaaliset työkalut ja asiakkaan aseman korostuminen muuttavat terveyspalveluiden toteuttamistapaa. Uudistusten aika on koittanut.
Kun kaupan aukioloaikoja vapautettiin, kävi ilmi, että asiakkaat arvostavat 24/7 palveluita. Asiakkaiden elämäntapa ja kulutustottumukset ovat muuttuneet. Sitä palvelee myös kaupan logistiikan kehittyminen ja verkkokaupan lisääntyminen.
On tahoja, jotka maalaavat uhkakuvia uudistuvasta lääkejakelusta tavalla, joka pelottelee lääkkeiden käyttäjiä sen sijaan, että nähtäisiin uudistuksen hyödyt asiakkaille.
Ympäri maata on asiakkailla pitkä kokemus ja luottamus päivittäistavarakauppojen palvelutasoon ja vastuullisuuteen tuoteturvallisuudessa. Uudistamisen tavoitteena on järjestää apteekkipalvelut nykyistä joustavammin. Palvelu voidaan toteuttaa asiakaslähtöisemmin, nopeammin ja taloudellisesti tehokkaammin sekä tuottavammin.
Ammatillisuudesta, neuvonnasta ja lääketurvallisuudesta ei tarvitse tinkiä. Asiakkaan näkökulmasta saatavuus ja saavutettavuus paranee.
”Ammatillisuudesta, neuvonnasta ja lääketurvallisuudesta ei tarvitse tinkiä.”
Kaikissa muissa Pohjoismaissa apteekkitoiminnot on uudistettu ja turvalliseksi arvioituja itsehoitolääkkeitä on siirretty apteekkien ulkopuoliseen jakeluun jo 2000-luvun alkupuolella. Norjan ja Ruotsin apteekkiuudistukset ovat parantaneet palvelujen saatavuutta eikä harvaan asutuilta alueilta ole palvelut vähentyneet, vaan ovat vähintäänkin aikaisemmalla tasolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lääkeuudistusta jo vuosikausia. Tässä on se huono puoli, että ministerit vaihtuvat useamman kerran työn aikana, samoin muut päätöksentekijät. Hallitusneuvotteluissa apteekkiasia on tietysti aina esillä, mutta vaalikauden alussa joudutaan arvioimaan työn jatkoa uusin ajatuksin. On vaarana, että punainen lanka katkeaa – jos sitä nyt olikaan. Tehtävää vaikeuttaa se, että lääkemarkkina on useamman ministeriön alaista toimintaa, esim. sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöt ovat omista sektoreistaan tiukasti kiinni pitäviä ja siilomaisen rakenteen vuoksi yhteistyö ei ole kaikista helpoimmasta päästä. Näin ollen, jotta tästä lääkejakelun kokonaisuudesta saataisiin yksi kokonaisvaltainen uudistus, vaatii se päätöksentekijöiltä perehtymistä ja yksituumaisuutta.
Viime aikoina huolta ovat herättäneet tiedot, joiden mukaan kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä niiden kalliin hinnan takia. Kelan maksamasta toimeentulotuesta kustannetaan yhä enemmän lääkkeitä vähävaraisille asiakkaille. Taloudellinen taantuma uhkaa pahentaa tätä tilannetta entisestään. Uudistuksin on käytävä lääkkeen hinnanmuodostuksen kimppuun. Se tarkoittaa sitä, että lääkemarkkinan kaikki osat on oltava pöydällä silloin, kun päätöksiä tehdään. On tarkasteltava tehokkainta toimeenpanon tapaa ja kulujen pienentämistä, kun ne nostavat asiakkaan ja yhteiskunnan maksurasitusta.
Apteekkien proviisoriomistukselle ei ole enää Suomessa perusteita. Miksi apteekkitoiminnan sääntely poikkeaa aivan ratkaisevasti muun terveydenhuollon sääntelystä? Onko lääkkeiden myynti kaikkein vaarallisinta terveydenhuollon toimintaa, kun sitä pitää säädellä moninkertaisesti verrattuna esimerkiksi keskosten hoitoon, syöpäklinikoiden toimintaan tai aivokirurgiaan? Terveyspalveluiden osalta lainsäädännössä riittää se, että turvataan hoidon laatu sekä potilaan ja yhteiskunnan tärkeät intressit. Terveydenhuollossa laatutasosta pidetään kiinni ilman, että omistamista säädellään.
Farmaseuttinen lääkeneuvonta, lääketurvallisuus ja ammatillisuus ovat säädösten ydintä, joista pitää apteekkiuudistuksessa pitää kiinni. Tärkeintä uudistuksessa on lähteä liikkeelle lääkkeitä käyttävien ihmisten ja yhteiskunnan tarpeista, ei apteekkareiden eduista.
”Tärkeintä uudistuksessa on lähteä liikkeelle lääkkeitä käyttävien ihmisten ja yhteiskunnan tarpeista, ei apteekkareiden eduista.”
Pelottelun sijaan ala tarvitsee nyt voimakasta kehittämistä ja uusia investointeja. Uudistusten ja aidon kilpailun tuomat dynaamiset vaikutukset heijastuvat varmasti kautta maan palveluina, jotka turvaavat asumista kaikissa osissa maata turvallisesti ja terveellisesti.
On aika puhua avoimesti apteekeista. Muutoksia ei tarvitse pelätä. Ne voidaan toteuttaa hallitusti ja kaikkialla Suomessa asiakaslähtöisesti, unohtamatta yhteiskunnan kokonaisetua.
Liisa Hyssälä
ministeri
Lieto
Kirjoitus julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuus -lehden mielipidesivuilla 26.9.2022.
