Kirjauksia kestävästä kaupasta
Tehdäänkö teillä vastuullisuustyötä pienen porukan ponnistuksena vai koko talon voimin ja yhdessä sidosryhmien kanssa? Saako asiakkaanne sopivasti ja oikea-aikaisesti vastuullisuustietoa ostopolun eri vaiheissa? Regulaatiotsunami on liikkeellä, miten olette varautuneet? Kestävän kehityksen moniulotteiset näkökulmat ja kiperätkin kysymykset olivat agendalla Kaupan liiton ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kestävä kauppa -tapahtumassa 21. syyskuuta.
Yritykset ovat kohdanneet regulaatiotsunamin, kiteytti Kaupan liiton vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja ja SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa tunnelmia sääntelyrintamalta. Kestävän kehityksen työn puitteet muokkautuvatkin nyt rytinällä: on ESG, CSRD, taksonomia, HREDD, CDP, TCFD ja SBT*, jotka muodostavat toimintakehikoita. On Datahallintosäädös DGA, Digipalvelusäädös DSA, Digimarkkinasäädös DMA, Datasäädös DA, Tekoälysäädös AIA, energia- ja ilmastopaketti, metsäkatoasetus, laki ilmoittajien suojelusta ja niin edelleen.
Muutoksia tapahtuu myös kuluttajan mielen ja käyttäytymisen maisemassa. Kaupan liiton tuore kuluttajatutkimus kertoi, että valtaosa suomalaisista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä tuotteista. Yhteiskuntavastuuta kotimaassa suosivia kauppoja haluttaisiin suosia, ja tiedonhalu eettisten ja ympäristöystävällisten valintojen tueksi on kasvanut merkittävästi. Kuluttajat ovat kuitenkin myös aikaisempaa epäilevämpiä vastuullisuusviestinnän suhteen.
Vastuullisuusdata onkin kaupoille selvästi erityisen kuuma kiinnostuksen ja kehittämisen kohde, mutta myös haastava toiminnan alue. Datan synnyttäminen, hallinnointi ja hyödyntäminen vaativat usein monialaista yhteistyötä, kun voimansa yhdistävät asiakaskäyttäytymisen spesialistit, digikaupan osaajat, tutkijat, markkinoijat, ostajat, palvelumuotoilijat… Tietoturvakysymykset voivat olla vaativia. Kaupan globaalit arvoketjut voivat olla pitkiä ja hankalia läpivalaistavia ja suomalaisen yrityksen neuvotteluvoima niissä pieni.
Vastuullisuustietoa kaivataan myös toimialatasoisen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Kaupan liitto on yhdessä jäsentensä kanssa kirkastanut hiljattain kaupan vastuullisuuden tavoitekuvan ja määrittänyt ensisijaiset indikaattorit toimialan vastuullisuuden todentamiseen. Indikaattoreiden seuranta käynnistyy ensi vuonna.
”Hyvä olisi, jos vastuullisuustieto on pakattu helppokäyttöiseen ja nopeasti pureksittavaan muotoon.”
Vastuullisuusviestintään peräänkuulutettiin lisäsatsauksia tapahtuman puheenvuoroissa. Hyvä olisi, jos vastuullisuustieto on pakattu helppokäyttöiseen ja nopeasti pureksittavaan muotoon. Edelleen tavoiteltavaa olisi, jos tietoa olisi tarjolla kuluttajalle ostopolun kaikissa vaiheissa.
Eikä vastuullisuusviestinnän tarvitse olla tiukkapipoista tuputtamista, Aallon Senior Fellow Lasse Mitronen muistutti. Esimerkiksi pelillistämisellä voi keventää painavia sisältöjä olennaista tietoa hukkaamatta, tai havainnollistavat visualisoinnit voivat tukea niin lasten kuin aikuisten nopeaa omaksumista.
Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii ketteryyttä, mutta avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Erilaiset kokeilut ja yhteistyön pilotit voivat auttaa uuden suunnan löytämisessä. Uudenlaiset kumppanuudet ja ekosysteemit voivat luoda uudenlaista liiketoimintaa, jossa esimerkiksi kiertotalous toteutuu uudella tavalla. Julkiset toimijat voivat hankkeilla ja ohjelmilla tukea erityisesti kaupan pk-yrityksiä muutoksessa.
”Kyse ei ole yhdestä vastuullisesta tuotteesta tai teosta, vaan vastuullisen arjen rakentumisesta.”
Vastuullisuutta ei tule toteuttaa yrityksessä kuin laatujohtamista muutamia vuosikymmeniä sitten, Mitronen havainnollisti – kun oli erikseen laatujohtaminen, ja sitten jossakin kaukana organisaation muu toiminta. Toiminnan itsessään tulee tuottaa laadukkuutta tai vastuullisuutta.
Samaa ajattelua voi rinnastaa yksittäiseen kuluttajaan. Kyse ei ole yhdestä vastuullisesta tuotteesta tai teosta, vaan vastuullisen arjen rakentumisesta. Tätä kehitystä myös kauppa haluaa olla tukemassa, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Pia Pere-Vanhanen on Kaupan liiton viestintä- ja vastuullisuusjohtaja.
*) Ps. Lyhyet avaukset:
ESG = Environmental, Social, Governance. Ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyvät asiat.
CSRD = Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)
Taksonomia = EU:n julkaisema kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, jonka avulla toiminnot voidaan tunnistaa kestäviksi.
HREDD = Human Rights and Environmental Due Diligence, asianmukaisen huolellisuuden velvoite
CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project) = ympäristövaikutusten laksennan ja raportoinnin ohjelma
TCFD = Task force for Climate-related Financial Disclosure. Kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittynyt raportointikehikko.
SBT = Science Based Targets -aloite (tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet) kannustaa yrityksiä omilla toimillaan rajoittamaan ilmaston lämpenemistä.
